Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Seinät kaatuu...

Vierailija
24.08.2011 |

Reilu ½vuotta sitten muutettiin maalle. Mies käytti lievää kiristystä, eli vihjaili erosta jos en suostu muuttamaan kerrostalosta pois.. No, minä suostuin. Ajattelin että lapset tykkäävät kun saa juoksennella vapaasti ulkona. Osa tykkää osa ei.. esikoinen on aivan maansa myynyt, kaverit jäi kun koulu vaihtui. Itse en ole kotiutunut lainkaan. Olen aina asunut pk-seudulla tai palvelujen välittömässä läheisyydessä. En omista ajokorttiakaan tästä syystä, julkisilla on aina päässyt, nyt ei enää. Olen jumissa kotona, asioille pääsen ainoastaan miehen kyydillä kun tulee töistä. Tuntuu että olen vankina omassa kodissani. Olen tottunut olemaan itsenäinen, käymään kaupassa silloin kun huvittaa, kirjastossa, kirppareilla... Edes lääkärin ei pääse ilman erinäisiä järjestelyjä, eli turha sairastua akuutisti. En siedä enää miestäni, riitelemme jatkuvasti. Olen ahdistunut ja katkera että minut kiristettiin tänne asumaan, sekä vihainen itselleni että annoin höynäyttää itseäni.

Kommentit (14)

Vierailija
1/14 |
24.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ilmeisesti olet kotiäiti? Rupea tutustumaan muihin ihmisiin aktiivisesti!

Vierailija
2/14 |
24.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Älä alistu "uhriksi".

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/14 |
24.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

tai hanki ensin vaikka mopo tai edes sähköpyörä.

Vierailija
4/14 |
24.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Muuttaminen on yksi niistä suurimmista, joihin kuuluu myös työttömyys ja avioero.



Sopeutuminen vie kyllä aikaa, jos vain tahdot sopeutua. Ja ensinnäkin:



- miehesi ei ole syypääs iihen että muutit. Älä ainakaan häntä syytä. Teit päätöksen ihan itse.



Olen itse käynyt läpi tuon saman ja eka vuosi oli kamalin. Itkin paljon salaa. Kahden-kolmen vuoden päästä aloin miettiä millä teen elämääni onnellisemmaksi, mitä minulta puuttuu.



Aloitin harrastuksia, matkustin enemmän vanhalle kotiseudulle, etsin yhteyksiä ihmisiin netin kautta, keksin tekemistä kotona. Aloin uudelleen ajaa autoa.



Vieläkin kaipaan takaisin sinne mistä lähdin, mutta kun muutto ei ole realistinen vaihtoehto, on sopeuduttava tähän mitä on.

Vierailija
5/14 |
24.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se oli yksi syy miksi suostuin muuttamaan, minun piti saada ajaa ajokortti. Nyt mies ilmoitti, ettei ole varaa. Minä olen kotiäiti, joten tulot niukat. Miehen piti jeesata, mutta puheeksihan sekin jäi. Lainaa ei minun tuloillani saa, enkä kyllä ottaisikaan. Taidan muuttaa pois.

Vierailija
6/14 |
24.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sen jälkeen tutustumista paikkakunnan harrastuksiin ja sitä kautta ihmisiin.



Jos kotiutuminen seutuun ihmisten tutustumisen myötä auttaa sekä ajokortti ja toisen auton hommaaminen, niin hyvä juttu. Jollei, niin mitenkäs töihin meneminen, helppaisko oloa, jollei sekään, niin sitten voisi ehkä jonkin tietyn ajan, esim 6kk katsella vielä lisää että mihin kallistuu. jollei helpota oloa, niin sitten keskustelu miehen kanssa, että tämä asuinpaikka ei sinnulle sovi ja sinun on jokatapauksessa päästävä palveluiden lähelle, jolloin miehesi saa päättää miten asiaan suhtautuu. Jos hähelle kopi on ainoa vaihtoehto ja sinulle palvelut, niin ette ehkä voi asua yhdessä :/



Onneksi niitä välimallin ratkaisujakin on, joku maaseutukaupunki, jossa maalaismaista asuinympräistöä, mutta suht. lähellä palvelut (silti tarttisit ajokortin ja auton). Yksi vaihtoehto on asuminen kaupungin keskustassa ja lomailu maalla, eli kesäpaikan hankkminen tai vuokraaminen siinä tapauksessa voisi auttaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/14 |
24.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tää ihan sama aloitus oli täällä jo aikoja (vuosi?) sitten...???

Vierailija
8/14 |
24.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oletko jutellut miehesi kanssa näistä asioista?



Voisiko ajokortin hankkiminen olla ratkaisu ongelmaasi? Jossain määrin varmasti, mutta jos maalaiselämä ahdistaa niin se ahdistaa ajokortista huolimatta.

Minä en ainakaan kestäisi maalaiselämää ajokortista huolimatta (mutta tiedänkin olevani poikkeuksellinen suomalainen tässä asiassa).



Takaisin kaupunkiin muuttaminen (tai vaikka lähiöön kompromissina) voisi olla paras ratkaisu ongelmaanne.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/14 |
24.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miehen piti sitä ja miehen piti tätä. Eikö hän ole tarjonnut sinulle talon ja mahdollisuuden olla kotirouvana?



Mene töihin, ansaitse se ajokortti itse ja lopeta kitinä miehestä.

Vierailija
10/14 |
24.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tää ihan sama aloitus oli täällä jo aikoja (vuosi?) sitten...???

vuosi sitten kaikki oli minulla vielä ok =)

ap.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/14 |
24.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tää on ihan suora kopio yhdestä vanhasta aloituksesta. Samoin kuin tuo yksi vastaus ap:lta liittyen ajokorttiin. Eikö sulla ole elämää ollenkaan?

Vierailija
12/14 |
24.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meilläpäin on ainakin onnistunut osamaksu, eli nyt vaan rohkeasti kyselemään!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/14 |
24.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miehen piti sitä ja miehen piti tätä. Eikö hän ole tarjonnut sinulle talon ja mahdollisuuden olla kotirouvana?

Mene töihin, ansaitse se ajokortti itse ja lopeta kitinä miehestä.

Talo on vuokralla eikä mies minua elätä,maksan puolet kaikista menoista. Töihin menisin jos olisi paikka mihin mennä, tosin vauvaa ei monessa paikassa ehkä hyväksyttäisi mukaan..

Vierailija
14/14 |
24.08.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Otapa uusi trolli. Kikka viis, sivu kuus.