Mitä pahaa on jättää lapsiluku yhteen?
Olen viimeisilläni saamassa ensimmäistä lastani ja tuntuu, että ympäristö on "tekemässä" mulle jo toista lasta kommenteillaan!
Yleensä totean, että meille riittää tämä yksi ja vastaukseksi tulee lähinnä naureskelua, että en tiedä, mistä puhun.
Mikä ihme tekee ihmisestä vähäpätöisemmän, jos lapsiluvun jättää yhteen?
Kommentit (18)
Minulla on kaksi lasta, mutta yksikin olisi ollut ihan ok.
Ostakaa jostain sellainen rintanappi, jossa lukee "Olen Linkolalainen", niin loppuu ne kyseltykin.
Tero
mutta yksikin olisi riittänyt. Meillä ympäristö jahtaa (on jahdannut siitä asti, kun kakkonen syntyi kaksi vuotta sitten) kolmosta, ja tilailevat mielellään tyttöä, kun meillä on kaksi poikaa. Sitten kun sanon, että nämä riittää, ei ole tulossa lisää, niin jo alkaa löpinät "kun te olette vielä niin nuoria", jep kolmekymppisiä, eikä haluta lisää lapsia ei nyt eikä enää myöhemmin.
Luulisi että suomalainen tajuaa käsitteen "suu säkkiä myöten"...
jotenkin meidän elämäämme sopii paremmin yksi lapsi. Ollaan jo +35v. molemmat ja miehellä edellisestä liitosta lapsi, joka vierailee useasti meillä.
Olen jokseenkin urasuuntautunut ja haluan panostaa myös siihen puoleen. Nykyinen asunto riittää hyvin tälle porukalle, samoin auto.
Ylivoimaisesti suurin syy lapsiluvun jättämiseen yhteen ja jota muut ei kyllä tiedä, on pitkään jatkunut lapsettomuus ja lukuisat keskenmenot. Tuntuu, että olen odottanut tätä lasta yli seitsemän vuotta. Nyt on helpottunut olo, kun lapsi on jo melkein sylissäni ja saan unohtaa kaikki pelot, jotka on seuranneet monen monta vuotta. Toisin sanoen tuntuu, että saa jättää suuren taakan taakse...
Ap
Parasta, mitä voit lapsellesi antaa, on sisarus!
Kaikkea hyvää perheellenne. Jokaisen perheen oma päätös se on.
Parasta, mitä voit lapsellesi antaa, on sisarus!
Lapseni isä kuoli iät ja ajat sitten.
Ylivoimaisesti suurin syy lapsiluvun jättämiseen yhteen ja jota muut ei kyllä tiedä, on pitkään jatkunut lapsettomuus ja lukuisat keskenmenot. Tuntuu, että olen odottanut tätä lasta yli seitsemän vuotta. Nyt on helpottunut olo, kun lapsi on jo melkein sylissäni ja saan unohtaa kaikki pelot, jotka on seuranneet monen monta vuotta. Toisin sanoen tuntuu, että saa jättää suuren taakan taakse... Ap
Me yritimme lasta viisi vuotta. Väliin mahtui 6 IVF hoitoa, kolme keskenmenoa ja kaksi kemiallista raskautta. Kun nyt vihdoin saimme lapsen 2v sitten niin todellakin olen päättänyt että päätän tämän lapsettomuusprosessin onnistumiseen ja onnistumisen tunteeseen. En edes aio lähteä yrittämään niitä kahta pakastettua alkiota, jotka meillä on koska olen aivan varma että jos niitä yrittäisimme ja epäonnistuisimme niin uusi kierre olisi valmis.
Ei, meidän perheemme on nyt tässä.
Parasta, mitä voit lapsellesi antaa, on sisarus!
Kenen muun kanssa voisi riidellä yhtä antaumuksella lapsena?
Kenen muun kanssa voisi riidellä yhtä antaumuksella vanhemman hoitamisesta ja asioista kun vanhempi ikääntyy?
Kenen muun kanssa voisi riidellä yhtä antaumuksella perimisasioista kun vanhemmalta aika jättää?
Kyllä, sisaruus on maailman paras ja autuaaksi tekevä asia!
vetää herneen nenään toisinaan mustavalkoajattelusta. Niin typerää kuin se onkin:D Kuten tällä palstalla kirjoittelukin.
ja kyllä muuten ärsytti ihmisten kommentit!
Tuttuni sai äskeittäin lapsen, ja kun FB-statuksen kommentoi, että tämä saa jäädä ainokaiseksi, oli joku fiksu tietenkin kommentoinut, että aika kultaa muistot ja pitäähän lapselle sisaruskin tehdä!
Meille kävi niin, että toista lasta ei koskaan saatu edes hoidoilla, ja edelleen, vaikka ainoikainen on jo kouluikäinen, tulee välillä niitä kommentteja, että "vielähän te ehditte" tms. No, ollaan jo melkein nelikymppisiä, eli aika kiire olisi jo ilman lisääntymisongelmiakin... Kaiken lisäksi nuo kommentit avaavat vanhoja haavoja ihan joka kerta uudelleen, joten miettikää pari kertaa kaikki te tahdittomat, tökeröt ja muiden asioita vatvovat ihmiset pitääkö joka asiaan kommentoida ja miten kommentoi!
Monelle olisi jopa voinut suositella sen lapsiluvun jättämisen yhteen tai mieluummin jos ei olisi hankkinut sitä ensimmäistäkään.
Mikä siinä lie takana, että jokaisen pitäisi lisääntyä ja lisääntyä, vähintään se kaksi lasta olisi oltava. Pöh sanon minä.
Ja että sisarus on parasta mitä lapsella voi olla, paskanmarjat! Itse olen ainoa lapsi ja en koskaan, ikinä ole sisaruksia halunnut enkä kaivannut. En lapsena, enkä aikuisena. Leikkikavereita lapsena riitti ja olin tyytyväinen kun sitten menivät kotiinsa leikkien loputtua. Olisi ollut kamalaa jos meillä olisi asunut joku toinen lapsi...
Maailma kiittää! Ja näyttää siltä, että aikuistuva lapsikin. Ei tarvitse kilpailla koko ajan vanhempien huomiosta.
Hänellä on kavereita ja persoonaltaan ihana, toiset huomioonottava. Kirjotiti keväällä ja menee yliopistoon. Olemme voineet kustantaa matkoja ja muutakin. Ja korsotan vielä, että tämä ei ole pilannut häntä!
sain lapseni vanhana, 37v ja on nyt jo 16v ja nuorempana kaipasi sisarusta.
Olisiko ollut 10v kun huolestui siitä että jää aivan yksin kun me vanhemmat kuollaan.
Toivon että edessä on vielä monta vuotta, ehtii löytää puolison ja ehkä musta tulee vielä mummokin.
..yhteen, mutta yhteiskunnan elättejä työnnetään tuuista ulos jatkuvasti. Kaikki kärsii. Varsinkin lapsi. Ja minä veronmaksajana. Mitään ruudinkeksijöistä näistä ei tule.
viimeisilläni raskaana ja mietin sitä, mahtaako meille tulla lisää lapsia. TOisaalta ajattelen, että yksi lapsi voisi olla aika yksinäinen, on mukavaa kun on sisaruksia.