Miten tilanteesi/arkesi parani, kun erosit puolisostasi pikkulapsiaikana?

Jos olet eronnut lapsesi ollessa alle kouluikäinen, siis alle 6-7-vuotias, niin miten sun arki parani eron myötä? Kun itse ainakin ihmettelen, että luulisi sen olevan raskasta, jos olet puolet ajasta tai vaikka 80% ajasta lähes täysin yksin vastuussa lapsestasi ilman toisen vanhemman tukea arjessa? Eikö olisi helpompaa jakaa sitä vanhemmuutta arjessa kun lapsi on vielä pieni, vaikka romanttiset tunteet kumppaniasi kohtaan olisivat loppuneet? Sitä paitsi, eräs varhaiskasvatuksen opettaja sanoi minulle, että alle kouluikäisille ei edes suositella vuoroviikkosysteemiä.