Saitteko itse aikoinaan toivoa jonkun kaverin samalle luokalle kun siirryttiin ala-asteelta yläasteelle?

En

Ei kysytty. Eikä sitten tullutkaan ketään mieluista kaveria.

Uskomatonta paapomista.

Kyllä vain.

Saimme toivoa 3 kaveria, joiden kanssa mahdollisesti päätyisi samalle luokalle. 

Steiner-koulussa oli samat. Jossain vaiheessa ope vaihtui kokeneesta opesta näsäviisaaksi poikaseksi. 9:llä luokalla. 

Emme saaneet. Parhaat kaverini laitettiinkin eri luokalle, mutta onneksi jotkut ala-asteen luokkatoverit jatkoi kanssani samalla luokalla. Yhden sellaisen kanssa oltiinkin sitten hyvät kaverit läpi yläasteen. 

Ei saatu. Itse sain samalle luokalle vain yhden luokkani pojan, ketään muuta en tuntenut. Meni aikansa ennen kuin sain ystäviä. Siellä taisi olla seitsemän tai kahdeksan rinnakkaisluokkaa joka luokka-asteella.

Vihasin kaikkia jo lapsena. 

Kyllä. Ala-asteen luokka oli maksimikokoa ja yläasteelle isompaan kouluun siirryttäessä haluttiin tehdä useammalta ala-asteelta tulevista luokista pienempiä yläluokkia. Jotenkin niin, että tuli vaikka neljä luokkaa, joista tehtiin viisi. Yläasteen opinto-ohjaaja kävi ala-asteen viimeisenä keväänä vieraana ja täytätti tällaisia toivepapereita, mutta jotenkin on jäänyt mielikuva, että niiden perusteella tehty jako oli kaikkien mielestä omituinen ja epäreilu. No, toisaalta seuraavana syksynä ja tulevina vuosina asiaan kyllä totuttiin.

Saatiin pyytää. Ja omalla kohdalla onnistui vielä sekin, ettei ala-asteella olleet kiusaajani olleet edes rinnakkaisilla luokilla! Tästä saan kyllä kiittää ala-asteen opettajaani, hän oli yhteydessä uuteen kouluun ajoissa.

Ei todellakaan

Ei saanut. Ihastukseni päätyi eri luokalle ja alkoi pyörimään vanhempien poikien seurassa.

80-luvun alussa ei kyselty mitään, tosin suurin osa luokasta siirtyi sellaisenaan seiskaluokalle.

Kyllä muistaakseni sai toivoa, haimme tosin painotetulle luokkalle pääsykokeella ja molemmat pääsimme joten toive ei sinänsä merkinnyt.

Meillä maalla ei kuuloonkaan, että mitään toiveita olisi saanut esittää. Mutta koski vain tavallisia lapsia. Erään korkean statuksen miehen tytär pillastui kun joutui eri luokalle bestiksen kanssa. Rehtori taipui. Samoin erään majurin poika sai erityisjärjestelyt ruotsin opiskeluun, kun ei tullut toimeen opettajan kanssa. 

 

Juu tämmöstä meininkiä 80-luvulla.

Saatiin esittää toiveita. Tosin pikkukunta niin kaikki meni samaan kouluun ja uusiksi luokiksi riitti entisten luokkien jakaminen kahteen ja täyttäminen kyläkouluista tulleilta. Kaikki kaverit pääsi samalle luokalle.

Meillä pysyi koko luokka samana, vaikka koulukin vaihtui siis. Pieni kaupunki, oli 4 luokkaa siinä koulussa. Omalta lapselta kysyttiin, tai sai valita yhden kaverin. 

Sai pyytää yhden kaverin mutta minun ystäväni meni kuitenkin eri luokalle koska hän oli et-opiskelija.