Jos on saanut Mensa-testistä korkean pistemäärän, onko silloin aina myös hyvä kielissä?
Miten tämä menee? Kielikin on systeemi jossa on oma logiikkansa. Jotkut omaksuvat kieliopin ja oikeakielisyyden loistavasti ja hyvin helposti, mutta joillain sellaisillakin, jotka ovat hyviä matikassa, takkuaa kielten oppiminen vaikka kuinka harjoittelisivat ilman, että heillä kuitenkaan on diagnosoitavissa oleva lukihäiriö.
Kysymys: onko korkean Mensa-älykkyysosamäärän omistava aina hyvä kielissä, kieliopissa ja vieraiden kielten oppimisessa?
Toinen kysymys: voiko lukihäiriöisellä olla korkea Mensa-älykkyysosamäärä?
Kommentit (7)
Korkea älykkyysosamäärä ei välttämättä korreloi sitä että olisi hyvä kielissä. Tosin jos on muuten älykäs kielten oppiminen on helpompaa.
Lukihäiriöisellä voi olla korkea älykkyysosamäärä.
Ei. Mensan testi kuvaa sitä, kuinka hyvä olet täydentämään mustien läikkien liikettä neliöiden sisällä.
Matemaattis-looginen päättely ei takaa hyvää kielipäätä. Älykkyyksiä on useaa lajia, Mensan testi testaa ainoastaan yhtä älykkyyden osa-aluetta.
Mensan testit mittaavat ennemminkin matemaattista kuin kielellistä lahjakkuutta.
Ei, koska älykkyyttä on 7 eri sorttia. Yksi on linguistinen.
Taitaa olla kolikon 2 puolta. Jos on hyvä toisessa, on huono toisessa.
Often, but not always. Kaikkien äly ei toimi samalla tavoin, kuten olet itsekin huomannut.
Mikset kysy tekoälyltä?