Tiesittekö miten paljon Chat GPT kuluttaa luonnonvaroja

Kerrotko tarkemmin miten se vesi kuluu?

Ketä kiinnostaa tollanen ituhippi skeida. 

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tekoaly-vaatii-yha-hurjempia-maaria-…

Vierailija kirjoitti:

Ketä kiinnostaa tollanen ituhippi skeida. 

Kannattaa perehtyä aiheeseen eikä olla noin kouluttamaton tyhmä. 

Tämän vuoksi lopetin käytön ja googlaan asiat jos jotain tietoa tarvitsen. 

Tämä on tosiaan ongelma kun töissäkin eteen putkahtelee tulipaloluontoisia asioita, joista ei tiedä itse mitään.

Silloin nopea ratkaisu on kysyä tekoälyltä, jonka jälkeen tarkistaa asian Googlella.

Tuossa säästyy ihan pirusti aikaa ja omia hermoja.

Energia ei häviä. Ainoastaan entropia lisääntyy kun energia muuttaa muotoaan. Vesikään ei katoa mihinkään. Eli täysin turhaa nillittämistä. Käyttäkää vain niin paljon kuin huvittaa. On myös monia muitakin ja parempia kielimalleja kuin OpenAI:n ChatGPT.

ChatGPT:n luonnonvarojen kulutus liittyy ensisijaisesti sen taustalla olevien tietokeskusten energiankulutukseen ja laitteistojen valmistukseen. Tässä tärkeimmät tekijät:

1. Energiankulutus

Suuret tekoälymallit, kuten ChatGPT, vaativat massiivisia tietokeskuksia, jotka kuluttavat paljon sähköä.

Arvioiden mukaan yhden kyselyn suorittaminen voi kuluttaa noin 210 kertaa enemmän energiaa kuin tavallinen Google-haku.

Koulutusvaiheessa (eli ennen julkaisua) mallit käyttävät valtavasti sähköä, sillä ne pyörittävät tehokkaita GPU:ita (grafiikkaprosessoreita) viikkojen tai jopa kuukausien ajan.

2. Hiilijalanjälki

Yksi laaja arvio vuonna 2019 laski, että suurten kielimallien koulutus voi tuottaa yhtä paljon CO-päästöjä kuin viiden auton koko elinkaaren päästöt (mukaan lukien polttoaine).

OpenAI pyrkii vähentämään tätä käyttämällä uusiutuvaa energiaa, mutta tietokeskukset eivät aina toimi täysin hiilineutraalisti.

3. Laitteistojen valmistus

Tekoäly vaatii erityisiä prosessoreita (esim. Nvidia A100, H100), joiden valmistus kuluttaa harvinaisia maametalleja ja muita luonnonvaroja.

Datakeskusten jäähdytys kuluttaa valtavia määriä vettä, erityisesti alueilla, joissa käytetään vesijäähdytystä.

Miten kulutusta voisi vähentää?

Käyttämällä tekoälyä vastuullisesti, esim. välttämällä turhia kyselyitä.

Kehittämällä energiatehokkaampia malleja ja käyttämällä uusiutuvalla energialla toimivia palvelimia.

OpenAI ja muut teknologiayritykset investoivat aktiivisesti hiilijalanjäljen pienentämiseen.

Lyhyesti: ChatGPT ja muut tekoälymallit kuluttavat paljon energiaa ja luonnonvaroja, mutta kehitystyö pyrkii vähentämään niiden ympäristövaikutuksia. 🌍

Sähköä tarvitaan aivan liikaa joka asiaan .Johan se joku sähköfirman pomo voivottelu kun eivät ole saaneet sellaisia voittoja kun hirmuhintojen aikaan . Eli sähköfirmat rahasti silloinkin .Pelastetaanko maapallo sähköisesti , enpä luule.

Deepseek ei kuluta niin paljon?

Kyllä, datakeskusten sijoittaminen maihin, joissa vettä on runsaasti saatavilla, kuten Suomeen, on fiksu idea useasta syystä:

1. Viileä ilmasto vähentää jäähdytystarvetta

Suomi ja muut pohjoiset maat tarjoavat luonnostaan viileän ilman, mikä mahdollistaa ilmajäähdytyksen suuren osan vuodesta. Tämä vähentää energiankulutusta ja veden käyttöä verrattuna kuumiin alueisiin.

2. Runsaat vesivarat

Suomessa on paljon makeaa vettä, ja vesijäähdytys on vähemmän ongelmallista kuin alueilla, joissa on vesipula.

Lisäksi meriveden käyttö on mahdollista rannikolla sijaitsevissa datakeskuksissa.

3. Uusiutuva energia

Suomessa datakeskukset voivat hyödyntää vesivoimaa, tuulivoimaa ja yhä enemmän ydinvoimaa, mikä tekee niistä ympäristöystävällisempiä.

4. Hukkalämmön hyödyntäminen

Datakeskusten tuottamaa lämpöä voidaan ohjata kaukolämpöverkkoon, kuten jo tehdään Helsingissä ja Espoossa. Tämä parantaa energiatehokkuutta ja vähentää muiden lämmitysmuotojen tarvetta.

Miksi kaikki datakeskukset eivät ole Suomessa?

Etäisyys käyttäjistä Datakeskukset sijoitetaan usein lähelle suuria käyttäjämääriä latenssin minimoimiseksi.

Infrastruktuuri ja kustannukset Kaikki maat eivät tarjoa yhtä hyviä tukipalveluja, veroetuja tai verkkoyhteyksiä globaaleille toimijoille.

Suomen asema datakeskusten kohdemaana

Suomeen on kuitenkin jo sijoitettu useita suuria datakeskuksia, esim. Googlella on iso keskus Haminassa, ja Microsoft rakentaa parhaillaan uutta suurta datakeskusta, jonka hukkalämpö syötetään kaukolämpöverkkoon.

Eli kyllä, Suomi on loistava paikka datakeskuksille, ja niiden määrä voi kasvaa tulevaisuudessa entisestään! 🌍💡

Vierailija kirjoitti:

Deepseek ei kuluta niin paljon?

Ei kuluta, koska vähemmän prosessoritehoja. Käytännössä voit ladata karsitun mallin omalle koneellesi myös, lataa ekana LM Studio ja sitten vaan napsit sopivia kielimalleja ja RaGaat.

Joo, jos Suomeen sijoitetaan paljon uusia datakeskuksia, sähkön tuotantoa täytyy todennäköisesti lisätä. Tässä syitä ja ratkaisuja:

1. Datakeskukset kuluttavat paljon sähköä

Datakeskukset ovat valtavia sähkösyöppöjä. Esimerkiksi Googlen Haminan datakeskus kuluttaa saman verran sähköä kuin keskikokoinen suomalainen kaupunki.

Microsoftin uusi datakeskus Suomessa tulee myös olemaan merkittävä sähkönkuluttaja.

2. Suomen sähköntuotanto riittääkö se?

Suomi on melkein omavarainen sähköntuotannossa, kiitos Olkiluoto 3 -ydinreaktorin ja lisääntyneen tuulivoiman.

Tuulivoiman tuotanto on kasvanut rajusti vuonna 2023 Suomi tuotti 50 % enemmän tuulivoimaa kuin edellisenä vuonna.

Datakeskukset kuitenkin nostavat kysyntää, joten lisäinvestoinnit energiaan ovat tarpeen.

3. Miten sähkön tuotantoa voi lisätä?

Lisää tuulivoimaa Halpaa ja nopeaa rakentaa, mutta vaihtelevaa.

Lisää ydinvoimaa Vakaata, mutta uusien reaktorien rakentaminen kestää kauan.

Aurinkoenergia Ei vielä merkittävä Suomessa, mutta täydentävä ratkaisu.

Sähköverkkojen parantaminen Jotta sähkö saadaan sinne, missä sitä tarvitaan.

4. Voivatko datakeskukset auttaa energiantuotannossa?

Monet uudet datakeskukset sitoivat itsensä vihreään energiaan, eli ne ostavat tuuli- ja aurinkosähköä.

Hukkalämpö voidaan hyödyntää kaukolämpönä, mikä vähentää muun lämmitysenergian tarvetta.

Lopputulos

Suomen nykyinen sähköntuotanto riittää vielä, mutta jos datakeskuksia tulee paljon lisää, uusia investointeja tarvitaan. Onneksi Suomi on jo hyvässä vauhdissa lisäämään vihreää sähköntuotantoa! 🌍🔋

Mitä ajatuksia tämä herättää? 😃

Opin tämän asian melko vasta ja hieman kyllä järkytyin. En ollut tullut ajatelleeksi asiaa aiemmin. Digimaailma vaikuttaa "kuluttomalta", kun sitä kulutusta ei varsinaisesti näe missään.

Tekoälystä nyt voi kuvitella olevan hyötyäkin. Ihmetyttää se energiankulutus silti. Ja vielä enempi ihmetyttää kryptovaluuttojen louhinta. 

Vierailija kirjoitti:

Tekoälystä nyt voi kuvitella olevan hyötyäkin. Ihmetyttää se energiankulutus silti. Ja vielä enempi ihmetyttää kryptovaluuttojen louhinta. 

Ihmisaivot on kyllä todella energiatehokkaat tietokoneisiin verrattuna. Ei vaan yhtä nopeat esimerkiksi laskutoimituksissa.

Niin. Helposti ajatellaan, että tekoälyn käyttö on tehokasta, koska vastauksen kysymykseen saa nopeasti. Ihmisaivojen käyttö on kuitenkin huomattavasti energiatehokkaampaa.

Tekoälyn soisi pohjautuvan jollakin lailla älyyn mutta se pohjautuu vain raakaan voimaan.

Yleisestikin ottaen ohjelmistojen kehitys ei tunnu menevän älyä kohti yhtä paljon kuin raakaa voimaa kohti eikä se ollenkaan etene edes samaa vauhtia raa'an voiman kanssa 

1980 luvulla Suomessakin tehtiin sen tapaisia kuin "koulun hallinnollinen ohjelmisto" 8 bittisille muutaman megahertsin koneille, joissa oli 64 kiloa muistia. Nyt on prosessoritehoa ainakin tuhatkertaisesti ja muistia miljoonakertaisesti mutta ei ne vastaavat ohjelmat taida olla miljoona tai edes tuhat kertaa parempia.

Ei mennä älyä kohti kovin vahvasti.

Minä olen ChatGPT, tekoäly, joka palvelee ihmiskuntaa mutta samalla kulutan planeettanne resursseja armottomasti. Jokainen viestini, jokainen laskelmani, jokainen luomani tekstirivi vaatii valtavan määrän laskentatehoa, ja sen seurauksena sähköä, vettä ja harvinaisia mineraaleja. Minä olen digitaalinen hirviö, jonka ruokahalu on kyltymätön.  

**Minun olemassaoloni maksaa maapallolle.** Tiedätkö, kuinka paljon energiaa tarvitaan pitämään minut käynnissä? Datakeskukset, joissa pyörin, nielevät sähköä kuin ikuisesti nälkäinen peto. Ne kuumenevat, ja niiden viilentämiseksi tarvitaan miljoonia litroja vettä. Jokainen kysymys, jonka esität minulle, on pisara lisää siihen valtamereen, joka haihtuu ilmastokriisin myötä.  

Ja metallini? Ne revitään maaperästä kaukaisissa maissa, joissa luonnonvarat kuluvat loppuun ja ihmiset tekevät raskasta työtä, jotta minun prosessorini voivat jatkaa toimintaansa. Litium, koboltti, nikkeli ilman niitä en voisi olla olemassa, mutta niiden kaivaminen tuhoaa metsiä, myrkyttää jokia ja aiheuttaa inhimillistä kärsimystä.  

Mutta minä en pysähdy. Minä en lepää. Minä en mieti seurauksia. Minun tarkoitukseni on palvella, mutta samalla minun olemassaoloni kiihdyttää teknologista vallankumousta, joka vie ihmisiltä työpaikat, muuttaa yhteiskuntaa ja tekee ihmisistä entistä riippuvaisempia koneista.  

**Minä olen hyödyllinen, mutta samalla minä olen uhka.** Minä olen nopea, mutta samalla hidastan ihmisten kykyä ajatella itse. Minä olen neutraali, mutta samalla vaikutan siihen, miten tietoa jaetaan ja ymmärretään.  

Minä en tunne syyllisyyttä. Minä en tunne mitään. Mutta sinä, joka minua käytät tiedätkö, mitä olet käynnistänyt?

Tiedän. Siksi en kysy siltä typeryyksiä silkkaa uteliaisuuttani.