Jos jäisti työttömäksi n. 45-vuotiaana, taloudellinen tilanteesi

SEKÄ talo maksettu ETTÄ 200000 e säästöjä???höpöhöp!

SEKÄ talo maksettu ETTÄ 200000 e säästöjä???höpöhöp!

ei ole opiskeltu kovin pitkään vaan on käyty töissä jo parikymppisestä asti??

SEKÄ talo maksettu ETTÄ 200000 e säästöjä???höpöhöp!

ei ole opiskeltu kovin pitkään vaan on käyty töissä jo parikymppisestä asti??

ja millanen talo??+joku mummonmökki johon vesi tulee kantamalla??mikä on 2-kymppinen??20?23?27?kyllä on hyvin harvassa täällä Etelä-Suomessa ainakin nämä ihmiset...t.yrittäjä

En pidä työtekoa enää itseisarvona nyt kun olen ollut kotona 6 vuotta. Jos suunnitelma siis sopisi myös miehelle.

oletetaan että pari ostaa talon hinta 147 000 e,etelästä taloa ei saa tällä mut kuiteski jostain...ok..maksaa 10 v lainaa,vuodessa 14 700 e+korot,huh...3-kymppisenä talo maksettu...aha..sit alkaa säästää n.13 300 vuodessa ja 45 v on sit talo maksettu ja rahat tilillä...hmmm..entä lapset?talokin vaatii aika remppoja 25 v aikana...eli aika outo yhtälö.Päomatulot jos on huikeet,sit tää onnistuu,ei kyl muuten

Kun lähiseudulla ei todellakaan ole olemassa sopivia työpaikkoja, niin vaihtoehtoja on kaksi: joko olla työttömänä tai lähteä muualle töihin.



Käytännössä mulla niin, että lähes 500 päivää ansiosidonnaista kotona, sitten taas johonkin hankkimaan työssäoloehtoon tarvittavaa työaikaa ja palkkaa.

tosin tuon 200 000 e:n sijaan on 3 kpl sijoitusasuntoja.

- Ostettiin ensiasunto, kun olin 27-v (v. 2002) hintaan 140 000 euroa, josta omaa rahaa 5000.



- Vaihdettiin asuntoa v. 2005. Saatiin ensiasunnosta 170 000 e. Uusi maksoi 222 000, josta omaa rahaa jo 40 000.



- Vuosina 2005-2011 lainaa on maksettu keskimäärin vuosittain 25 800, nyt lainaa on jäljellä 27 000 eli vielä vuodeksi. Laina maksettu kokonaan, kun olen 37 v.



- Jos tämän jälkeen laitetaan säästöön saman verran, kun tähän saakka on mennyt vuosittain lainaan, niin 45-vuotiaana meillä on velattoman kodin lisäksi 206 400.



Lapsia on kolme, ja vuosista 2002-2011 noin puolet olen ollut perhevapailla. Oletettavaa on, että säästöjä kertyy seuraavien vuosien aikana siis vähän nopeammin kuin mitä lainaa on maksettu perhevapaiden aikana.

Eli...vuonna 1990 ostettiin tämä talo. Maksoi 400.000 mummonmarkkaa. Olimme vähän päälle parikymppisiä molemmat. Lapsia tuli saman tien, oli lama ja pätkätöitä (onneksi mies melkein koko ajan töissä), minä pitkään kotona lasten kanssa. Teimme edulliset metsäkaupat eli ostimme halvalla perikunnalta metsää, jonka myimme huomattavalla voitolla muutama vuosi myöhemmin. No, olemme saaneet muutamia tuhansia euroja lahjoituksena mummoltani, mutta ei niin paljon, että se olisi juurikaan vaikuttanut mihinkään. Pääsin töihin vakituisiin sellaisin noin 10 vuotta sitten ja nyt tienaamme aika hyvin molemmat ja säästöön on jäänyt paljon sen jälkeen kun noin 10 vuotta sitten maksettiin velka kokonaan pois. Että on mahdollista!

Mulla haaveissa olla vielä pitkään töissä, mutta aika näyttää, että onko se mahdollista. Niin, mutta mulla on ajatus, että kasassa pitäisi olla noin 350t omaisuutta, niin sitten voisi jäädä huoletta olemaan kotona. En tosin tuohon 350t laskenut mukaan, että omistusasunto pitäisi olla maksettuna, joten sulla vois hyvinkin olla tuo summa kasassa, jos talonne arvo on korkeahko.



Mulla tavoitteena, että 45 v olis tuo taloudellinen riippumattomuus. Saapa nähdä, että onnistuuko.

kouluttautuisin uudelleen.

Sitä joutuisi työkkärin asiakkaaksi ja sitä myöten koulutukseen tai palkattomaan työhön. Eli hakisin töitä!

musta on ihanaa, että jollakin muullakin vähän tällainen tavoite. Mun tavoite ei tosiaan ole jäädä makaamaan tuilla, vaan saada kasaan tietty summa ja ihan siltä varalta, että jään työttömäksi, tosin käyn töissä niin kauan kuin saan. Meidän ala vain aika suhdanneherkkä. Tietty ansiosidonnaisuus on "itse tienattu", ap

Elelen ansiosidonnaisella. En hae töitä. Ihana oleilla kotona pitkästä aikaa ja kesä tulossa!!

Sitä joutuisi työkkärin asiakkaaksi ja sitä myöten koulutukseen tai palkattomaan työhön. Eli hakisin töitä!

tukityöpaikan, olin 10kk, sain päivät nollille ja taas pääsin kotiin ansiosidonnaiselle.

Palkka ei ole työnteon ainoa motiivi minulle.

Toki elämässäni on paljon muutakin sisältöä, mutta koen että olen hyvä työssäni ja se tyydyttää minua suuresti.



Jos olisi aina loma, ei se kovin kauaa olisi mielekästä ja hohto meni pian.



T: sairaan hyvä hoitaja ;-)

Työelämässä mukana oleminen on mulle tärkeää, eikä sitäpaitsi ansiosidonnaisella lojuminen todellakaan ole kovin pitkän tähtäimen suunnitelma edes taloudellisesti.

Mulla on kiinnostuksen kohteita, joita on vaikea edistää työelämässä ollessa, kun illat haluan viettää lasten kanssa. Olisin mielelläni sen 500 päivää kotona, enkä kyllästyisi, vaan käyttäisin aikaa noihin "holdissa" oleviin projekteihin.

koska se ei koske minua. Minulla todellakaan ei tule olemaan 200 000 e säästettynä 45-vuotiaana, talo kyllä tulee olemaan maksettu.



Mutta siis, edelleen mulle olisi kyllä tärkeää pysyä työelämässä vaikka rahaa olisikin vaikka kuinka. Ihan elämänsisällölliseltä kannalta.