Dippainssi: oletko tarvinnut niitä lukemattomia matikan ja fysiikan kurssien oppeja työelämässä mihinkään?
Ainoa hyötyfunktio niillä on, jos työnantajaehdokas kysyy todistusta. Jos fykemit on vitosta kaikki (1-5), niin se vakuuttaa työnantajan, että tämä tekijäehdokas oppii nopeasti.
Kommentit (19)
Kyllä. Ne kurssit kehittivät numeroiden lukemista ja tulkitsemista. Nykyään asiasta kuin asiasta on saatavilla dataa ja sitä pitää osata tulkita numeraalisesti. Kaikki eivät osaa.
Todareita aivan v tusti. Diffiksiä en juurikaan kun en niitä koulussakaan oikein tajunnut.
En ole, ihan peruskolumatikalla olen pärjännyt. Tosin en tee kovin tyypillisiä DI:n hommia.
Olen tarvinnut sähkömagneettista kenttäteoriaa tosi paljon työssäni, ja kenttäteorian matematiikkaa eli vektorianalyysiä.
Vierailija kirjoitti:
En ole, ihan peruskolumatikalla olen pärjännyt. Tosin en tee kovin tyypillisiä DI:n hommia.
Et varmaankaan.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Ne kurssit kehittivät numeroiden lukemista ja tulkitsemista. Nykyään asiasta kuin asiasta on saatavilla dataa ja sitä pitää osata tulkita numeraalisesti. Kaikki eivät osaa.
Oikeassa matematiikassa numerot muuttuvat turhiksi. Samoin ärsyttää, että ihmiset kirjoittavat kuinka muutosnopeutta tai kiihtyvyyttä ei tarvitse elämässä. Diplomi-insinööriyden kautta tohtoriksi itseni luin.
Arkkitehtina: en ole. Rakennetyypit lämpöhäviöineen tulee rakennesuunnittelijalta.
Minä en ole tarvinnut juurikaan. Toki matemaattisen ajattelun kehittyminen on tärkeää ja se kehittyy vain laskemalla, matikan lajilla ei ole juuri merkitystä. Itse opiskelin kemian tekniikkaa, mutta teen töitä IT-alalla, joten ne opit meni sinänsä hukkaan. Mutta se loogisen ajattelun oppiminen on ollut kuitenkin tärkeintä.
Ei niitä varmaan tarvitsekaan jossei koulutusta vastaavissa töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole, ihan peruskolumatikalla olen pärjännyt. Tosin en tee kovin tyypillisiä DI:n hommia.
Et varmaankaan.
Älä tule kommentoimaan aikuisten keskustelua.
Vierailija kirjoitti:
Ei niitä varmaan tarvitsekaan jossei koulutusta vastaavissa töissä.
Jos on esim. tehtaanjohtaja teollisuudessa, niin siellä pärjännee excelillä ja peruskoulumatikalla oikein hyvin. Päivät kuluvat joka tapauksessa palavereissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Ne kurssit kehittivät numeroiden lukemista ja tulkitsemista. Nykyään asiasta kuin asiasta on saatavilla dataa ja sitä pitää osata tulkita numeraalisesti. Kaikki eivät osaa.
Oikeassa matematiikassa numerot muuttuvat turhiksi. Samoin ärsyttää, että ihmiset kirjoittavat kuinka muutosnopeutta tai kiihtyvyyttä ei tarvitse elämässä. Diplomi-insinööriyden kautta tohtoriksi itseni luin.
Minäkin luin itseni tekniikan tohtoriksi ja tein väitöskirjan soveltavasta matematiikasta. Olen käyttänyt sittemmin runsaasti kaikenlaista korkeampaa matematiikkaa tutkimustyössäni.
Kenttäteoriaa aika paljon vaikka se on niin laaja alue, ettei sitä kukaan hullukaan kaikkea hallitse. Olisihan sitä mukava vähän nablata omaksi ilokseen kun vaan olisi aikaa enemmän.
En ole, olen tehnyt softahommia alueella jossa ma ja fy ei ole roolissa. Sen sijaan puolisoni on tarvinnut paljonkin ja nykyisessä työpaikassa on työtehtäviä joissa matematiikka ja fysiikka on päivittäin käytössä. Eli riippuu siitä mitä työkseen päätyy tekemään.
Eilen just ratkaisin kaari-integraalin ja derivoinnin avulla erään monitasoisen ongelman.
Tarvitsen matikkaa lähes päivittäin.
Matikan harjoittelu kehittää loogista päättelykykyä. Vaikkei numeroiden pyörittelyä varsinaisesti koskaan tarvitsisi niin päättelykyky jää.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Ne kurssit kehittivät numeroiden lukemista ja tulkitsemista. Nykyään asiasta kuin asiasta on saatavilla dataa ja sitä pitää osata tulkita numeraalisesti. Kaikki eivät osaa.
Jep. Huvittelen myös keskustelupalstoilla laskemalla ihmisille asioita auki.
Nimim. Numeropää
Vierailija kirjoitti:
Arkkitehtina: en ole. Rakennetyypit lämpöhäviöineen tulee rakennesuunnittelijalta.
Arkkitehti ei ole DI. Arkkitehti on diplomi-insinööristä yhtä kaukana kuin perushoitaja aivokirurgista.
Kyllä.