Onko kukaan muu alkanut kyseenalaistaa esiaviollista seksiä?
Itselleni on hiipinyt mieleen, että moni säästyisi paljolta, jos parisuhteet eivät olisi sitoutumatonta säätämistä. Seksiä harrastettaisiin vain sitoutumisen jälkeen. Miten asian näkevät vanhoillislestadiolaiset, jotka lähtökohtaisesti elävätkin noin?
Kommentit (6)
Näin olen ajatellut jo vuosikausia. Tosiaan seksissä on aina lisääntymis mahdollisuus ja tämä pitäisi kuulua avioon.
Ei suhteet oo helppoja, varsinkin kun lisäksi on lapsia, jos haluaa elää pitkässä suhteessa, se vaatii todella paljon molemmilta osapuolilta, suhteeseen ja elämään ylipäätään kuuluu erilaisen kriisit ja vaihteet ja momi on valmis viemään vaan itsensä näiden yli.
Kiitos hyvästä aloituksesta. Samaa asiaa olen pohtinut. Samaan hengenvetoon olen kuitenkin pohtinut ihmisen, yhteiskunnan kehitystä. Onko avioliitto itsessään enää tarpeellinen? Tiedän useitakin pareja, mm oman siskoni, joka on vain asunut miehen kanssa ja pyöräyttänyt kolme lasta, nuorinkin täyttää 18 ensi keväänä. Välillä mies katoaa kuukaudeksikin mutta tulee aina takaisin.
Kun yhteiskunta on rakentunut niin valmiiksi, että miestä ei enää tarvita tuomaan turvaa tai ruokaa, mihin me ylipäätään enää miestä tarvitaan, paitsi siittämään. Tässä on tietysti rod unja lostus-ajatukset lähellä, vain tietynlaiset urokset antaa siementään.. No nyt lähti sivu-urille...
Ihminen on kuitenkin sosiaalinen olento ja tarvitsemme lähelle toisen ihmisen, tuen ja turvan sekä kropalle että mielelle. Avioliitto on keino saada toinen pysyvästi itselle, minun oma tukeni. Valitettavasti tuo ajatus on murentumassa nyky-yhteiskunnassa.
En sano, etteikö irtosuhteissa (tai edes esiaviollisessa seksissä) olisi omat ongelmansa, mutta ei niiden välttäminen automaattisesti parisuhdeongelmia ratkaise.
Nykyään ihmiset eivät halua sitoutua mihinkään, senhän vaatii paljon vastuullisuutta.