Lue keskustelun säännöt.
Aavistus miehen lähdöstä
07.04.2011 |
parisuhteestamme on vaivannut minua jo pitkään.
Tunne on minulla todella voimakas, vaikka en toisaalta tiedä miksi. Olen yleensä näiden vaistojeni kanssa ollut oikessa asiassa kuin asiassa.
Se kai on tullut vain kaikista pienistä asioista, pettymyksistä ja koen miehen vähättelevän minua eikä kunnioitusta löydy.
Pelottaa miten minun käy. Minä olen työtön, kotiäiti, meillä 3 lasta joista yksi erityislapsi, hyvin sairas. Miten pärjäisin yksin lasten kanssa? Sairaan lapsen takia en kai koskaan pääse työelämään takaisin.
Mies on käytännössä meidän elättäjä.
Onko muita kohtalontovereita, miten olette pärjänneet elämässä, yksin lasten kanssa?
Kommentit (6)
Helppoa ei ole miehelläkään olla koko perheen elättäjä. Eikä helppoa ole sinulla erityislapsen kokopäiväisenä hoitajana. Oletko varma että et pystyisi menemään töihin? Ehkä sinäkin tarvitset jotain muuta elämääsi ja sitä kautta sinun ja miehenkin suhde voisi parantua. Edes osa-aikaista työtä. Eikö erityislasta voisi viedä erityishoitoon päivisin? En tiedä asiasta yhtään sen enempää, mutta luulisin että sellaistakin järjestetään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä tavallaan sama tilanne, ilman erityislasta tosin. Mies ilmoitti laittavansa talon myyntiin.
Mietin vaan, että jos sairaan lapsen hoidon takia ei pääse työelämään, niin aviopuolisolle voidaan ehkä oikeudessa määrätä ex-vaimon elatusvelvollisuus avioeronkin jälkeen.
Mutta kyllähän sä toimeentulotukeen olet varmasti oikeutettu. Sitä vartenhan se on!
Onko mitään hommia, mitä voisit ajatella tekeväsi kotoa käsin? Oma yritys? Nettikauppa? Mun naapuri on neljän lapsen äiti kerrostalossa ja myy netin kautta askartelu- ja vauvakamaa ;)
Kamalaa, miten miehesi voi vaan laittaa talon myyntiin ilman sinun suostumustasi? Eihän se edes laillisesti ole oikeutettua jos olet omistajana talossanne?
Ollaan naimisissa. Kyllähän se hirvittää miten pärjätään, jos mies ottaa ja jättää..vaikka toimeentulotuet saataisikin. Sairas lapsi vie aikamoisen viipaleen kaikista tuloista, vaikka muitakin tukia saadaan toki.
Mies ei kyllä yhtään enempää antaisi minulle mitä laillisesti olisi vastuussa. Hän on tehnyt testamentinkin missä rajaa minut ulos.
Kaikki vakuutukset ( jos miehelle tai minulle tapahtuisi jotain ) menevät lapsille, sekä myös au-lapselle.
Laitokseen ei lapsi mene. Mutta kyllähän se erityishoito kotiinkin maksaa jos minä menisin töihin. Ja minun työnteolla ansaittais brutto 1200€/kk.
Ovathan ne miehenkin lapsia. Tehkää hänestä se lähivanhempi, ja hakeudu sinä johonkin koulutukseen joka kenties helpottaisi paluutasi työelämään. En väitä tietäväni tällaisista kuvioista oikeasti mitään, mutta kirjoituksestasi huokuu alistuminen johonkin sellaiseen, että mies vain "lähtee" ja vapautuu kaikesta, ja sinä jäät yksin kantamaan vastuita. Jotka ovat täysin yhtä lailla sen miehenkin vastuita.
voi loppuelämääsi häntä hoitaa?