Millaista kohtelua autisminkirjolaiset saa työelämössä?

Paskaa.

Minä olen opiskelija niin kokemusta on vain kesä- ja osa-aikatöistä, mutta siellä kohtelu on samanlaista normaalia kuin muulloinkin. Mitään isoja ongelmia ei ole ollut.

Varmaan kohtelu riippuu ihmisestä ja työpaikasta.

Varmaan jokainen erilaista. Riippuu myös asemasta. Esimies saa varmaan aina paskaa niskaan ja rividuunari vähemmän. 

Jätetään ulkopuolelle kaikesta sosiaalisesta. Työllistyminen vähän hankalaa kun haastattelussa vaikea antaa itsestään "hyvää" kuvaa. Epäillään esim tiimityötaitoja kun ei olla niin puheliaita, vaikka työt kyllä sujuu oikein hyvin muiden kanssa. Kirjolaisnaisena on vähän hankalaa kun oletetaan et olen ns tavallinen nainen, eli sosiaalinen ja verbaalisesti lahjakas, mutta kun en ole. Tyrkytetään esim hoitoalalle vaikka olisin ihan katastrofi siellä. 

Autismin kirjo on nimensä mukaisesti kirjo, joten tämä on vaan mun kokemus 1 tason autistina, joka lähinnä burgeroi. 

Jos on sellaisessa työssä, mikä itselle sopii, niin kohtelu on ollut ihan hyvää/normaalia.  Kerran olin sellaisessa työssä joka oli itselle todella vaikea oppia, niin siellä kohtelu ei ollut hyvää, enkä ollutkaan siinä pitkään.

Olen työtön, mutta koen suunnilleen kaiken syrjinnän, jota olen joutunut kohtaamaan johtuneen juurikin siitä, että olen työtön. En varsinaisesti koe joutuneeni syrjityksi autismikirjon takia. Tosin identiteettini on vahviten juurikin työtön ja tätä autismikirjon diagnoosia on ollut vaikea hyväksyä. Vasta ihan viime aikoina olen antanut enemmän huomiota itselleni autismikirjon suhteen ja hyväksynyt asian itsessäni paremmin. Toki autismikirjon asia on yhä enemmän esillä mediassa ja tämä on varmasti vaikuttanut omiin tuntemuksiini. Ei ole kauaa kun en aina edes muistanut olevani autismikirjolla tai ajatellut asiaa päivittäin. Nykyään tämä on kuitenkin päivittäin läsnä. Sen sijaan se työttömänä olemisen muistaminen ja ajattelu on ollut ihan päivittäistä jo siitä lähtien kun työttömyyteni alkoi.