Veetuttaa kun on ollut yli 30 vuotta töissä ja saanut potkut.
Lähetellyt satoja hakemuksia joista murto osaan edes vastataan mitään.Niin silti olet monien mielestä laiska ja kuulut pohjasakkaan.
Kommentit (19)
Ymmärrän että työttömäksi jääminen on prseestä, mutta omalle sukupolvelleni jo tuollainen kymmenien vuosien työura ja sen tuoma turvallisuus on utopiaa. Siinä ajassahan moni on ehtinyt jo säästää ja sijoittaa niin, ettei tarvitse juuri raha-asioista huolehtia vaikka kävisi mitä.
Toisaalta, eikö se olisi helpotus, että viimeinkin ei joudu menemään töihin? Alkaa elämä olla jo ehtoopuolella, niin pitäisi välillä tehdä muutakin kuin töitä.
Komia urahan toi on ja jotain ois pitänyt jäädä säästöönkin.
No kannattiko työttömien vihassasi äänestää itsesi työttömäksi??
Oletko joku julkisen sektorin suvakkiluuseri?
Ei ole välttämätön jäänyt yhtään säästöön ( asuminen esimerkiksi pk-seudulla ja pieni palkka=pa).
Kyllä tuossa ajassa ja jo lyhyemmässäkin alkaa tuntemaan sen työpaikan "toiseksi kodikseen" ja osan työkavereista "osaksi perhettään", että kyllä monelta tuossa vaiheessa loppuu elämässä kaikki, menee kaverit ja monelta työpaikan kautta harrasteetkin.
Näin kyllä käy osalla (ja ennen tosi monelle) kun jää eläkkeelle.
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta, eikö se olisi helpotus, että viimeinkin ei joudu menemään töihin? Alkaa elämä olla jo ehtoopuolella, niin pitäisi välillä tehdä muutakin kuin töitä.
Ei se harrastus olekaan. Jostain vain täytyisi sitä rahaakin saada.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta, eikö se olisi helpotus, että viimeinkin ei joudu menemään töihin? Alkaa elämä olla jo ehtoopuolella, niin pitäisi välillä tehdä muutakin kuin töitä.
Ei se harrastus olekaan. Jostain vain täytyisi sitä rahaakin saada.
30 vuotta orjana, eikä vieläkään mitään säästöjä. Itse en kestäisi työelämää siten, että vasta virallinen eläkeikä vapauttaisi työorjuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta, eikö se olisi helpotus, että viimeinkin ei joudu menemään töihin? Alkaa elämä olla jo ehtoopuolella, niin pitäisi välillä tehdä muutakin kuin töitä.
Ei se harrastus olekaan. Jostain vain täytyisi sitä rahaakin saada.30 vuotta orjana, eikä vieläkään mitään säästöjä. Itse en kestäisi työelämää siten, että vasta virallinen eläkeikä vapauttaisi työorjuudesta.
Man bör inte överhuvudtaget göra jobb där man känner sig som en slav. Det är roligt att arbeta, men man måste utforma det själv även som anställd.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta, eikö se olisi helpotus, että viimeinkin ei joudu menemään töihin? Alkaa elämä olla jo ehtoopuolella, niin pitäisi välillä tehdä muutakin kuin töitä.
Ei se harrastus olekaan. Jostain vain täytyisi sitä rahaakin saada.30 vuotta orjana, eikä vieläkään mitään säästöjä. Itse en kestäisi työelämää siten, että vasta virallinen eläkeikä vapauttaisi työorjuudesta.
Man bör inte överhuvudtaget göra jobb där man känner sig som en slav. Det är roligt att arbeta, men man måste utforma det själv även som anställd.
Suurin osa työstä on paskaa. Näin se vain on. Jopa hauskoista asioista, jotka harrastuksena ovat kivoja, voi todennäköisesti kadota ilo, jos niistä tulee työ.
Ne, jotka ovat unelma-ammatissaan ja elävät siten unelmaansa, ovat pieni vähemmistö, mutta onnea heille.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuossa ajassa ja jo lyhyemmässäkin alkaa tuntemaan sen työpaikan "toiseksi kodikseen" ja osan työkavereista "osaksi perhettään", että kyllä monelta tuossa vaiheessa loppuu elämässä kaikki, menee kaverit ja monelta työpaikan kautta harrasteetkin.
Näin kyllä käy osalla (ja ennen tosi monelle) kun jää eläkkeelle.
Oma vika jos kiintyy liikaa yhteen työpaikkaan ja työnantajaan. Kun työnantajaa kilpailuttaa 3-5 vuoden välein, niin osaaminen monipuolistuu ja saa uusia työkavereita ilman liiallista tuttavuutta samoihin. Ei tunnu siten maailmanlopulta työn loppuminen.
Osaajalle löytyy aina töitä. Mitä osaat tehdä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta, eikö se olisi helpotus, että viimeinkin ei joudu menemään töihin? Alkaa elämä olla jo ehtoopuolella, niin pitäisi välillä tehdä muutakin kuin töitä.
Ei se harrastus olekaan. Jostain vain täytyisi sitä rahaakin saada.30 vuotta orjana, eikä vieläkään mitään säästöjä. Itse en kestäisi työelämää siten, että vasta virallinen eläkeikä vapauttaisi työorjuudesta.
Man bör inte överhuvudtaget göra jobb där man känner sig som en slav. Det är roligt att arbeta, men man måste utforma det själv även som anställd.
Suurin osa työstä on paskaa. Näin se vain on. Jopa hauskoista asioista, jotka harrastuksena ovat kivoja, voi todennä
Suurin osa korkeakoulutettujen töistä on itse asiassa ihan mielenkiintoista ja mukiinmenevää. Kyllä niissä töissä viihtyy puolet siitä hereilläoloajasta. Ainakin hyvillä aloilla. Ymmärrän kyllä jotain duunaria kun tekee samaa rutiinityötä ilman joustoja 30 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa korkeakoulutettujen töistä on itse asiassa ihan mielenkiintoista ja mukiinmenevää. Kyllä niissä töissä viihtyy puolet siitä hereilläoloajasta. Ainakin hyvillä aloilla. Ymmärrän kyllä jotain duunaria kun tekee samaa rutiinityötä ilman joustoja 30 vuotta.
Itse olen korkeakoulutettujen alalla. Järkyttävää päsmäröintiä, tulosten mittaamista, vaikeaa pähkäilyä, stressiä jne. Ei kiinnosta yhtään tuollainen suorittaminen, mutta pakko se on, jos haluaa pysyä mukana.
Epäilemättä ottaa päähän.