Apua, mitä teen? Ekaluokkalaiseni ei halua pitää kaverisynttäreitä

ehkä vain yhden tai kaksi, joihin voisi olla mahdollisuus tutustua paremmin ja saada kaveriksi vapaa-ajallakin.

muutaman reilun luokkakaverin nimeä, jotka edes joskus juttelee pojan kanssa. Ehkä kolme kaveria. Kutsuisin ne synttäreille. Ehkä tekisin jotain ekstrakivaa, hoplop-synttärit tms. Tietty pojan mielipidettä kannattaa kuunnella...

Jos lapsi ei halua kutsua ketään kavereita, niin ei ette sitten kutsu. Pidätte juhlat sukulaisten ja ystävien kesken.



Onko pojallasi kuitenkin jotain kavereita vapaa-ajallaan?

muutaman reilun luokkakaverin nimeä, jotka edes joskus juttelee pojan kanssa. Ehkä kolme kaveria. Kutsuisin ne synttäreille. Ehkä tekisin jotain ekstrakivaa, hoplop-synttärit tms. Tietty pojan mielipidettä kannattaa kuunnella...

t.luokanope itsekin

Jos lapsi ei halua kutsua ketään kavereita, niin ei ette sitten kutsu. Pidätte juhlat sukulaisten ja ystävien kesken.

Onko pojallasi kuitenkin jotain kavereita vapaa-ajallaan?

Ei siis ole ystäviä lainkaan. Ehdottomasti soittaisin opettajalle ja keskustelisin tilanteesta! Kiusaamiseen puuttuminen on nyt paljon tärkeämpi asia kuin kaverisynttärit!

Synttäreitä ei pidetty. Seuraus oli se, että lasta ei sitten kukaan kutsunut omille synttäreilleen. Oma lapseni kun vielä oli mennyt kehumaan, "miten kivat synttärit hänellä oli". Ehkäpä kiusaaminen vähenisi synttäreiden myötä, kun tullaan paremmin tutuiksi. Opettajalta tosiaan kysyisin tilanteesta. Lapsesihan totesi jotain kiusaamista olevan. Voisin jättää synttärit pitämättäkin.

Et kai poikaasi. Ei monella ekaluokkalaisella vielä ole ns. kaveripiiriä. Monet on vaan enempi perheen kanssa. Anna aikaa. Älä ainakaan pakota pitämään synttäreitä. Miksi edes tehdä siitä iso numero? Kaverisynttärit monet alkaa pitää vasta myöhempinä vuosina kuin ekalla. teet ehkä kärpäsestä härkäsen? Minunkaan poikaa ei aluksi kutsuttu ikinä synttäreille eikä ollut ns. kavereita. En tehnyt asiasta mitään numeroa. Omaa tahtia on kehittynyt ihan kohtuullisen suosituksi, jos niin voi sanoa. Pahinta, mitä äiti voi tehdä on alkaa "järkkäämään" lapsen kaveripiiriä. Relaa! Et auta mitään kaverisuhteita pakottamalla. Pikemminkin vain ahdistat lastasi. Miksi kaikesta pitää alkaa soittamaan opettajalle? kuuluuko edes opettajalle sellainen asia, että poikasi ei halua pitää kaverisynttäreitä? Onko ongelma ylisosiaalinen äiti, joka haluaa lapsen olevan jotain muuta kuin mitä tämä on. Älä pahastu, haluan, että ymmärrät, että on lapsia, jotka viihtyvät ekalla vielä oman perheen kesken. Se ei ole huono asia. Moni myöhemmin lämpiävä voi olla aikuisena huoppusosiaalinen. Esim.- itse ja omat lapseni ovat juuri tällaisia. Jos minun äitini olisi alkanut vouhkaamaan, olisin halunnut vajota maan alle. Mutta koko ala-asteella oli itsellä tosi vähän kavereita, leikin lähinnä omien siskojen kanssa. yläasteella asia muuttui ja nykyään minulla on rehellisesti keskimääräistä enemmän todella hyviä ja rakkaita ystäviä.

ehkäpä poikaan, kun ei halua pitää synttäreitä. Mä niin haluisin että hälle tulisi kavereita ja synttäreillä ainakin tutustuisi ehkäpä joihinkin vähän paremmin ja saisi tulevaisuudessa synttärikutsuja itsekkin.

Olen itse tosi sosiaalinen, lapsena en ollut. Kai siitä on joku trauma jäänyt...

Poikaa on kiusattu kouluvuoden alussa, ei löytäny kaveria. Naapurin muksu samalla luokalla mutta onkin kovis. Mun lapseni on hiljaisempaa sorttia.

ap

"Itse olen tosi sosiaalinen, lapsena en ollut". Vähän sama siis, mitä tuo yksi jo kirjotti. Anna sosiaalisuuden kehittyä omaan tahtiin. Sosiaalisuus on ihan ihme väärässä maineessa nyt. Lukekaapa keltikankaan kirja sosiaalisuudesta. Joka paikassa suuna päänä oleva luokan suupaltti, joka saa 100 synttärikutsua vuodessa, ei välttämättä ole sosiaalinen lainkaan. Ap:n pojasta voi kehittyä tosi sosiaalinen, kunhan et tupi ja painosta ja traumatisoi itse häntä. Anna nauttia omasta perheestä, kavereita ehtii saada vaikka kuinka. Kuinka monen ystävät aikuisiällä on oikeasti hankittu ekalla luokalla? Minulla ei ole sieltä asti ketään ystävää. Kaikki on hankittu myöhemmin. Joten ota rauhassa.

Hiljaiselle reipas lapsi on hyvä kaveri. Kaksi hiljaista ei saa leikkiä aikaan. Itse olin hiljainen, ja paras ystäväni vauhdikas. Samoin näyttää olevan lapsellanikin. Reipas ystävä tuo rohkeutta mukanaan, ja rauhallinen tasapainottaa vauhdikasta. Kiusaamistilannetta varmaankin selvittäisin. Ehkäpä kutsuisimme kylään kavereita yksi kerrallaan, tai ehkä kutsuisimme johonkin muualle kuin kotiin, vaikka pihalle tms.

mutta varaudu pienesti siihen, jos poika kuitenkin kutsuisi esim. pari sellaista kaveria, joiden kanssa joskus leikkii. (Mutta siis tätä ei tarvitse pojalle kertoa, mutta meidän lapsille on aina silloin tällöin tullut tällaisia pikakutsuja, että synttärit ovat jo parin päivän päästä ja leikin seassa onkin kutsuttu, vaikka kutsujan kanssa ei muuten olisi oltukaan tekemisissä.)



Tuon kiusaamisasian selvittely onkin sitten asia erikseen:(

vaan pojan hyvinvointi. Tilanne kuulostaa ihan kamalalta ja sinä murehdit jotain synttäreitä! Ei ne synttärit nyt ratkaise tuota hommaa. Pidätte kivat juhlat sukulaisille ja hoidatte pojan asiat kuntoon muulla tavoin! Kiusaamiseen pitää puuttua heti!

ei synttärit. opettajaan yhteys kiusaamisesta.

Opettaja hoiti kiusaamisjutun hyvin. Pääkiusaajat eivät ole tekemisissä poikani kanssa enää (tietääkseni). En tiedä millainen suhde on luokan muihin poikiin. Joidenkin kanssa leikkii ip-kerhossa, mutta kuitenkin välillä kertoo ettei leikkinyt kenenkään kanssa. Poikani siis ei ole suosittu kaveri koulussa.

Tämä on minulle outoa, koska ennen koulua hän oli suosittu pihapiirissä ja nuorempien lasten keskuudessa.

ap

synttäri asiassa . Viettäkää perheen kesken kivat syntymäpäivät , se on varmasti mielekästä .

En kannata kaverisynttäreitä , jos lapsi itse ei halua . Jokainen tyylillään ja lapsesi on upea ainutkertainen omine valintoineen . Se on tärkeää myös kertoa hänelle .

Hyväksyntä / eriarvoisuus henkeä ei synny kaverisynttäreitä vietettäessä, jos ne lahjatkin sankari päättää avata vasta omassa rauhassaan .

Kirjetoveri voisi olla hieno asia lapsellesi .

Kaikkea parasta toivottaen .