Näettekö koskaan sellaista unta, josta herääminen harmittaa?

Ilmeisesti olen sitten ainoa. Ehken hyväkin niin, koska tämä on oikeasti aika tosi ärsyttävää.

ap

Et sä varmasti ainoa ole. Nuo unet tahtoo vaan ruokkia turhautumista.

Kyllä, monia vuosia. Unessa on ollut parempi elämä.

Mietin miksi yhdessä unessa olin yhtäkkiä omakotitalossa vieraassa porukassa. Oli joku nuori sinisilmäinen mies. Kysyin missä ollaan. Oltiin samalla asuinalueella muka. En tiedä miten mahdollista koska just tässä on kerrostaloja. Autolla keskustaan yhteen paikkaan, jossa vettä ja puistoa. Mitä ihmettä? 

Joo. Jos sä haluat syviä ja hyviä unia, niin oo tarkka mitä sä mietit päivän aikana. Tosi useesti meidän ajatukset manifestoituu uniin. Ne on tosi ihmeellisiä asioita välillä

Mulla on kerran tapahtunu niin, että mä näin unessa paikan, mihin mä törmäsin about vuotta myöhemmin sattumalta oikeessa elämässä. 

Sit kerran mulle on käyny niin, että mä olen "irtaantunu" omasta kropasta unen aikana ja lähteny vaeltaa tätä oman talon lähellä olevaa katua, se tapahtuma oli vähän ku "insidious" elokuvista tuttu tapahtuma, että se "paikka" missä mä olin, oli sama kuin tämä "oikea" maailma, mutta se oli jotenkin eri "tasolla" tms... Sit siellä mä törmäsin 2 vanhaan naiseen, se toinen ei selvästikään tykännyt mun läsnäolosta, ihankuin se olisi tajunnut, että mä en ole sieltä missä ne on.. Se toinen oli ystävällinen, mä kysyin, että saanko mä liittyä niiden seuraan, se sanoi joo ja hymyili.. Mut se toinen hyökkäsi mun kimppuun ja HÄÄTI mut takaisin mun omaan kroppaan. Se jahtas mua ja oli ihan älyttömän vihainen...

Se oli aika jännä tapaus. 

<3

Todella usein. Yleensä ihan vaan siksi, että minun unet on tosi kummallisia ja yksityiskohtaisia. Niissä on joku "juoni". Ikään kuin elän jotain tarinaa niissä ja harmittaa kun en pääse näkemään tarinan jatkoa. Todellisuuteen niillä ei ole paljon yhtymäkohtia. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, monia vuosia. Unessa on ollut parempi elämä.

No tämä just. Eikä tietenkään mitään utopistista unelmaelämää ole unessakaan, mutta sellaista normaalia missä on myös positiivisia tunteita ja elementtejä.

Esimerkkinä just tuo, että unessa tapaa jonkun ja ihastuu ja se toinenkin tuntee samoin. Monesti mietin, että miten sitä unessa voi edes tietää miten ihanaa se on ja miltä se tuntuu kun saa vastakaikua tunteilleen ja jopa vastarakkauttakin, koska eihän siitä ole oikeasti minkäänlaista kokemusta. Ihanaa kai se kuitenkin on ihan oikeassakin elämässä.

Joo. Yleensä sitten seuraavana iltana yritän päästä takaisin samaan uneen. 

Kyllä, mutta paremmin jäävät mieleen ne unet, joista herättyään on pitkään onnellinen, kun se olikin vain unta. Minulla ei esim. olekaan piha täynnä murhaamieni ihmisten haudattuja ruumiita. 

"Jos se voisi olla totta eikä unta pettävää aina aamu yksinäinen minut siitä herättää..."

Vierailija kirjoitti:

Todella usein. Yleensä ihan vaan siksi, että minun unet on tosi kummallisia ja yksityiskohtaisia. Niissä on joku "juoni". Ikään kuin elän jotain tarinaa niissä ja harmittaa kun en pääse näkemään tarinan jatkoa. Todellisuuteen niillä ei ole paljon yhtymäkohtia. 

Yleensä uni jää kesken just siinä parhaimmassa kohdassa vaikka sekin voi olla onni. Nimittäin yhdessä vaiheessa näin toistuvasti sellaista unta josta en edes osaa sanoa oliko se hyvä uni vaiko painajainen ja siinä heräsin aina siinä vaiheessa kun kaikki romahti ja meni pieleen. Se alku siis oli sellainen missä ei yhtymäkohtia todelliseen elämääni ollut yhtään ja sitten se muuttui ihan *naps" todella tutuksi eikä mikään ollut enää hyvin eikä kivaa. Sitten heräsin siinä kohdassa, että itken unessa (joskus myös heräsin itkuuni) ja olin taas yhtä yksinäinen ja hyljeksitty siinä unessakin mitä tässä oikeassakin elämässä. Tuossa unessa siis se herääminen ilmeisesti viivästyi, kun en herännyt vielä siinä vaiheessa kun kaikki oli vielä hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Joo. Yleensä sitten seuraavana iltana yritän päästä takaisin samaan uneen. 

Niin minäkin ja joskus, mutta tosi harvoin se onnistuukin. Silloin kyllä olen ollutkin ihan koko päivän pökerryksissä sen edellisyön unen todellisuudentuntoisuuden takia enkä ihan voi väittää olleeni edes tässä todellisuudessa.

Tuossakaan tapauksessa se uni ei kuitenkaan jatku siitä mihin se jäi vaan saan nähdä vain uusinnan. Ja sitten se vasta harmittaakin kun herää.

Minä olen unissani yleensä vieraassa kaupungissa tai isossa oppilaitoksessa. Niissä yleensä myöhässä jostain, tai eksyksissä. Viime yönä ajelin jossain ja etsin jotain paikkaa. Oikeassa elämässä en pidä ajamisesta oudoissa tai vilkkaissa paikoissa. Jotenkin se näkyi siinä unessa, kun tulin T-risteykseen, jossa oli kolmio. Se vaan osoitti sellaiseen suuntaan, ettei oikein tiennyt mistä suunnasta tuleville se kolmio oli tarkoitettu. Selvisin risteyksestä, mutta kohta teinkin U-käännöstä jonkin firman pihassa, koska olin (yllätys) ajanut harhaan.

Unet tuppaavat olevan enemmänkin tuollaisia, missä pientä ahdistusta mukana, mutta on ne silti hauskojakin seikkailuja. Joskus oli kyllä joku rakkausunikinharmitti kyllä herätessä, kun sitä toista osapuolta ei oikeasti ollutkaan :(

Olen karkkikaupassa, olen juuri saanut ne kaikkein harvinaisimmatkin fantasiatason namut kerättyä ja pussi on täysi. Ja puff.. Herään. Ihnettelen, miten minä 45-vuotias nainen näen tällaisia unia, enkä vaikka seksiunia. En syö karkkeja usein ja olen hoikkakin. Ehkä se on sit joku kielletty hedelmä mulla.

Kyllä vain. Märkiä unia. Enkä tarkoita alkoholia.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä vain. Märkiä unia. Enkä tarkoita alkoholia.

Mäkin näen joskus. Mutta usein mun uniromanssitkin kariutuu kesken kaiken.

Panounet.

Viimeksi olin eksän kanssa meidän vanhassa talossa, eikä se ole koskaan ollut yhtä hyvän näköinen ja himokas kuin siinä unessa. No, onneksi nyksäkin heräili samoihin aikoihin, niin sain päälle jääneen panetuksen hoidettua pois saman tien. :)

Juu. Heräsin juuri, kun nuoruudesta asti fanittamani muusikko suuteli minua. Ehkä heräsin siihen kun tajusin, ettei tämä ollut mahdollista, muusikko oli nimittäin tuolloin jo kuollut.

Sitten olen nähnyt vähän hassumpiakin unia. Olin suuren pitopöydän äärellä, joka notkui kaikenlaisia herkkuja, niin etten tiennyt, mistä päästä aloittaa. Pähkäilin liian kauan, enkä ehtinyt maistaa yhtään mitään, ennen kuin heräsin. Varmaan nälkääni heräsin, koska vatsani suorastaan kurni nälästä, ja ruokakaappi ammotti tyhjyyttään. Siinä näkkileipää nakerrellessa vanhan kuivan juustokäntyn kera olin todellakin hyvin, hyvin pettynyt.

Sain kunnon persepanon naiselta ja harmitti kun heräsin kesken.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen unissani yleensä vieraassa kaupungissa tai isossa oppilaitoksessa. Niissä yleensä myöhässä jostain, tai eksyksissä. Viime yönä ajelin jossain ja etsin jotain paikkaa. Oikeassa elämässä en pidä ajamisesta oudoissa tai vilkkaissa paikoissa. Jotenkin se näkyi siinä unessa, kun tulin T-risteykseen, jossa oli kolmio. Se vaan osoitti sellaiseen suuntaan, ettei oikein tiennyt mistä suunnasta tuleville se kolmio oli tarkoitettu. Selvisin risteyksestä, mutta kohta teinkin U-käännöstä jonkin firman pihassa, koska olin (yllätys) ajanut harhaan.

Unet tuppaavat olevan enemmänkin tuollaisia, missä pientä ahdistusta mukana, mutta on ne silti hauskojakin seikkailuja. Joskus oli kyllä joku rakkausunikinharmitti kyllä herätessä, kun sitä toista osapuolta ei oikeasti ollutkaan :(

Minulla ei ole edes ajokorttia, mutta näen usein unia joissa kaahaan hirveää ylinopeutta jossain motarilla. :D Uni on hauskaa niin kauan kunnes havahdun siihen että eihän minulla ole ajokorttia enkä osaa ajaa. Ja sitten yhtäkkiä unohdan miten ajetaan ja menen paniikkiin. On ne silti ihan hauskoja unia.