Onko oikein että siskot kävi nyysimässä äidin kuoltua hänen kultakorunsa?
Veli ei saanut kuin arvottomia mitä jäi yli ja säälistä yhden pienen kultaketjun. Eikö ihmisillä oe mitään tunteita vaan otetaan vaan ahneesti. Ei välitetä. Minusta kaikessa pitäisi olla tasajoako ja yhdessä jakaa.
Kommentit (14)
Annoin tyttärelleni jo kaikki kultakoruni, niin ei tarvitse niistä sitten kuoltuani tapella. Itse en enää niitä käyttänyt, koska mielestäni ne ei enää sovi mun ryppyiseen olemukseeni ja helttakaulaan. N64
Oliko veljellä tytär, jolle korut olisivat voineet tulla vai olisivatko ne menneet veljen vaimolle eli ap:lle? Meillä äiti on itse aktiivisesti antanut korujaan pois jo vielä elossa ollessaan.
Semmosta se joskus on valitettavasti. Oon itse koonnut "lapsuudenmuistoja" antikvariaateista ja kirppareilta, jos on löytynyt jotain samaa, esim astioita, kukkavaaseja tai tauluja, mitä lapsuudenkodissa vanhassa maalaistalossa oli. Eipä se reilulta tunnu, mutta ei kyllä tee mieli mennä härkkimään sisarusten väliin, kun niillä on tavaroista mania päällä.
Kullan hinta on korkealla. Vaadi että korit arvioidaan ja perinnönjaossa otetaan huomioon korujen arvo kun osuuksia lasketaan
Vierailija kirjoitti:
Kullan hinta on korkealla. Vaadi että korit arvioidaan ja perinnönjaossa otetaan huomioon korujen arvo kun osuuksia lasketaan
Niinpä. Monen tonnin edut saivat siinä että ottivat kultakorut. Ei ne suostu arviointeihin niistä vaan eiköhän ne vaan sano että ei siellä ollut kuin muutama kultakoru. Olisi se hassua että heti kun oli mahdollisuus niin he menivät tyhjentää taloa kaikesta mitä halusivat itselleen. No eikö se karma yleensä pure takaisin jotenki. Joten annan olla.
Tämä on ihan väärä käsitys, että ne kuuluvat tyttärille. Samanlaista omaisuutta ne ovat kuin muutkin arvotavarat. Meillä ei kukaan halunnut koruja, niin ne lopulta myytiin ja jaettiin rahat kaikkien kuolinpesän osakkaiden kesken.
Tätä ahneutta esiintyy lähes joka ikisessä kuolinpesässä. Ja ymmärtämättömyyttä, miten lain mukaan asioiden tulisi mennä.
Meillä yksi sisarus jakoi tavaroita omille lapsilleen, vaikka vain hän itse oli yksi perijöistä vanhempiensa kuoltua. Ei ollut mitään oikeutta siihen, muttei tajunnut. Vähemmän ahneet usein luovuttavat näiden hyeenojen suhteen.
Perukirjaan merkitään kaikki omaisuus, myös ne arvokkaat kultakorut . Jaossa sitten huomioidaan, jos joku on vienyt niitä.
8:n kohdalla sisarus sai jakaa omaa osuuttaan perinnöstä miten tahtoi, kun omaansa oli. Ei ole mitään velvollisuutta pitää sitä itsellään. Ei kuitenkaan ennen perinnönjakoa eikä varsinkaan ennen perunkirjoitusta.
Vierailija kirjoitti:
Perukirjaan merkitään kaikki omaisuus, myös ne arvokkaat kultakorut . Jaossa sitten huomioidaan, jos joku on vienyt niitä.
8:n kohdalla sisarus sai jakaa omaa osuuttaan perinnöstä miten tahtoi, kun omaansa oli. Ei ole mitään velvollisuutta pitää sitä itsellään. Ei kuitenkaan ennen perinnönjakoa eikä varsinkaan ennen perunkirjoitusta.
Yksittäisten kultakorujen arvon pitää olla tuhansissa euroissa ennen kuin se merkitään perukirjaan. Jos kp:n osakkaat haluavat erikseen mainita koruista se merkitään, mutta muuten verottajaa ei kiinnostaa muutamien satasten arvoiset korut.
Joskus ennen sotia merkittiin alusvaatteetkin perukirjaan, mutta ei enää 2000-luvulla. I
Ei ole oikein. Vaadit osan itsellesi.
Vierailija kirjoitti:
Annoin tyttärelleni jo kaikki kultakoruni, niin ei tarvitse niistä sitten kuoltuani tapella. Itse en enää niitä käyttänyt, koska mielestäni ne ei enää sovi mun ryppyiseen olemukseeni ja helttakaulaan. N64
Tämähän on täysin asian vierestä. Lue aloitus äläkä sössötä omiasi.
Ei ole oikein ottaa jakamattomasta kuolinpesästä luvatta mitään. Se rinnastetaan varkauteen, mutta harva haluaa lähteä tappelemaan asiasta vuosiksi eteenpäin. Veli voi sopia sisaruksiensa kanssa ottavansa kuolinpesästä jotakin korvaavaa itselleen ja jolla katetaan sitten hänen osuutensa koruista.
Vierailija kirjoitti:
Oliko veljellä tytär, jolle korut olisivat voineet tulla vai olisivatko ne menneet veljen vaimolle eli ap:lle? Meillä äiti on itse aktiivisesti antanut korujaan pois jo vielä elossa ollessaan.
Kylläpäs te vasurit nyt teette oletuksia siitä ettei veli olisi itse halunnut käyttää niitä koruja?
Ennen virallista perinnönjakoa ei pesästä saisi viedä mitään pois.