Lue keskustelun säännöt.
Miten pysytte järjissänne, jos teette töitä yksin kotona?
08.02.2011 |
Olen tehnyt jonkin verran käännöstöitä ennen toisen lapseni syntymää, tein töitä kotoa käsin. Työ sujui ihan ok, mitä nyt kotona on aina houkutus esim siivota tai tehdä muuta, mutta lapsen päivähoitoaikojen puitteissa kun työskentelee, on työt saatava kuitenkin tietyssä ajassa tehtyä.
Ongelma on lähinnä se, että sosiaaliset kontaktit ovat tosi vähäisiä. Minulla ei muutenkaan ole paljon ystäviä, muutama hyvä vain, joita näen kerran-pari kuussa.
Eli olisiko tähän jotain ratkaisua, pidän toisaalta yksin työskentelystä, mutta en tiedä, voiko sitä enää kauaa tehdä (suunnittelen aloittavani joskus tämän vuoden puolella työt tai siis työnhaun).
Kommentit (5)
kiitos vaan kysymästä. Olen ollut muillakin töissä ja siinä palaveri- ja muussa ajantapporumbassa järki meinasi tosiaan välillä mennä.
t. 10 vuotta free lancerina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on av koko ajan auki ja poikkean aina kun pitää odotella jotain asennusta tms.
Yrittäisin varmaan toteuttaa kotiäitikaavaa, eli joka päivä on päästävä jonnekin edes hetkeksi. Kotiäitinä kävin leikkipuistossa, kirjastossa, hakemassa maitopurkin tms. tai jos mies ehti hoitaa aamulla, niin kävin vesijumpassa, kävelyllä, salilla tms.
Tulen ihan hulluksi, jos kökötän koko päivän kotona. On ihan pakko päästä edes puoleksi tunniksi jonnekin, vaikka sitten sinne lähikauppaan maitopurkin perässä. Jos tekee kotona töitä, on vielä helpompi lähteä, kun ei tartte kuin vetää rotsi niskaan. Käy kahvilassa, kesällä puistossa syömässä eväät lounaaksi, kirjastossa lukaisemassa joku lehti tai vaikka pari kertaa viikossa jossain jumpassa, missä näkee ihmisiä. Ihan hyvä katkaista se työpäivä hetkeksi tai lähteä heti töiden jälkeen liikenteeseen. Sillä tavalla sitä jaksaa paremmin.
ja huomaan kyllä kaipaavani muita ihmisiä, jos teen kaksikin päivää etänä töitä. Olen huomannut, että kun teen kotona töitä olen paljon tehokkaampi, ei ne työkaverit "häiritse" :)
Tietysti jos sitä työporukkaa ei ole saatavilla, niin varmaan on ihan hyvä sitten etsiä sitä aikuista seuraa päivän aikana jostain muualta, vaikka naapurin mummosta roskalaatikoilla. Tai jos työyhteisö on kuitenkin jossain fyysisesti olemassa, niin voisitko ajatella, että kävisit työpaikalla vaikka kerran viikossa töissä? (Jäi väärä viesti tuohon näkyviin, niin en nyt ap:n tekstiä näe, jos tuohon vaikka jo vastasi itse :))
Olen tehnyt kotoa käsin töitä nyt 3,5 vuotta niin, että koululaiset ovat päivän kouolussa, pienemmät päivähoidossa ja mies omassa työssään. Ihan hyvin tätä jakssa, kun saa olla yksin ja rauhassa keskittyä. Lapsilla on säännölliset päiväkotipäivät ja nyt kun koululaisetkin ovat jo yläkouluikäisiä koulupäivät ovat ihanan pitkiä eli saan olla kunnon pituisia päivä rauhassa. Iso miinus on tietysti sosiaalisten kontaktien puute. Ja jos on hankala työ, on vaikea löytää motivaatio itse työn tekoon (ja tulee surffattua netissä tai tehtyä jotakin ihan muuta). Toisaalta, jos on tiukka työtilanne, voin tarvittaessa tehdä vaikka yöllä töitä muun perheen nukkuessa, kun minulla on oma työhuone.