Miksi ensin ollaan kuin

En osaa auttaa, koska olet heikko. Minua ei tuollaiset satuta.

Alun alkaenkin ollut vain pinta-, ei syväkipinää!

Nää hommat pitää vaan tietää.

Pääsee helpolla kun ei ole ystävää.

Vierailija kirjoitti:

Alun alkaenkin ollut vain pinta-, ei syväkipinää!

Nää hommat pitää vaan tietää.

Just..

Ap

Vierailija kirjoitti:

Pääsee helpolla kun ei ole ystävää.

Mieluummin niin päin, tämä tunne on on todella inhottava🥺

Ap

Samahan se on rakkaussuhteissakin: yhdessä olo, erilaisuuden hyväksyminen, sitoutuminen. Jos pääsette kaverin kanssa yli tuosta erilaisuuden hyväksymisestä niin ystävyyssuhdekin lujittuu aidoksi ystävyydeksi, jossa hyväksytään toinen sellaisena kuin on.

Vierailija kirjoitti:

Samahan se on rakkaussuhteissakin: yhdessä olo, erilaisuuden hyväksyminen, sitoutuminen. Jos pääsette kaverin kanssa yli tuosta erilaisuuden hyväksymisestä niin ystävyyssuhdekin lujittuu aidoksi ystävyydeksi, jossa hyväksytään toinen sellaisena kuin on.

Jotenkin vaikea uskoa, että olisi mistään "erilaisuuden hyväksymisestä/hyväksymättömyydestä" kysymys, en tiedä. Inhottaa tämä fiilis tästä tilanteesta, voisin parkua silmät päästäni.

Ap

.

Vierailija kirjoitti:

Alun alkaenkin ollut vain pinta-, ei syväkipinää!

Nää hommat pitää vaan tietää.

Ja sinähän tiedät kaikesta kaiken?

Olisko kellään antaa asiaan ajatuksia?

Ap

Nosto.

Ap

Mulle on käynyt näin, mutta jälkikäteen paljastui että 'ystävässä' olikin jotain häikkää persoonassa. Nostaa ihmisiä jalustalle ja on niin hyvää ystävää, koittaa myös ovelasti hyötyä..sit yhtäkkiä olet ilmaa. On tehnyt tätä muillekin.

Vierailija kirjoitti:

Mulle on käynyt näin, mutta jälkikäteen paljastui että 'ystävässä' olikin jotain häikkää persoonassa. Nostaa ihmisiä jalustalle ja on niin hyvää ystävää, koittaa myös ovelasti hyötyä..sit yhtäkkiä olet ilmaa. On tehnyt tätä muillekin.

Mitä tarkoitat "häikkää persoonassa"?

Ap

Tarkoitan sitä, että ei terve persoonallisuus toimi noin. 

Vierailija kirjoitti:

Tarkoitan sitä, että ei terve persoonallisuus toimi noin. 

Niin no, sen kyllä ymmärsin kommentistasi, mutta tarkennusta, mihin tai millaiseen persoonallisuus"häiriöön" viittaat? Millainen oma kokemuksesi on?

Minä ihan oikeasti luulin, että olemme tosi läheisiä, ja kyllä me oltiinkin, on purettu niin hlökohtaisia kuin työmurheita, itketty, naurettu, juotu ja halailtu, kuljettu käsikkäin, oltu tukena ja korvana toisillemme jne.

Ja nyt joku muu on saanut/vienyt selkeästi paikkani, olen ollut useammalla kerralla selvästi se "kolmas pyörä" enkä ole enää se "ensimmäinen vaihtoehto", tokko sitten ikinä ollutkaan.

Sattuu ihan saatanasti 😭💔

Ap

.

Sama homma kuin niillä jotka ihastuu aina uuteen ihmiseen, vaikka olisivat suhteessa. Jotkut vaan on tollasia. Kohta saa se uusikin bff väistyä seuraavan tieltä.