1-luokkalainen pelkää opettajaansa. Mitä pitäisi tehdä?
Pojalla sujuu koulu laidasta laitaan kiitettävästi, arviointikeskustelujen ja koenumeroiden mukaan.
Ongelmaksi on muodostunut miesopettaja joka on varsin kovaotteinen.
Lapsi ei tappele välituntisin, eikä kiusaa muita. On kuitenkin vilkas koheltaja, joka ilmeisesti ei miellytä opettajaa kuten luokan tytöt. Hänet poistetaan useita kertoja viikossa opettajan toimesta välituntileikeistä.
Lapseni ei yleensä tiedä syytä eikä ymmärrä miksi näin kävi.
Esim viime viikolla luokan tyttöoppilas hakkasi lastani ja heitti hänet maahan. Opettaja poisti tämän tytön ja poikani leikistä. Poika koki tämän epäoikeudenmukaisena koska hän ei tehnyt vastarintaa, vaan tyttö kaatoi ja hakkasi.
Olen kysellyt asiaa opettajalta, mutta hänen mielestään ei ole mitään syytä huolestua ja kaikki on ok. Kuitenkin lapsi pelkää esim. aamuisin koulusta myöhästymistä niin paljon että maha on kuralla. Syy on se, että jos joku asia menee pikkuisen pieleen, opettaja huutaa raivopäänä.
Onko lapsesta tullut silmätikku, josta opettaja ei vain pidä, vai mitä ihmettä tämä voi olla?
Luokan kovaotteiset tytöt eivät saa rangaistuksia, vaikka lyövät mahaan, heittävät judoheitoilla maahan, kampittelevat ja potkivat.
Miten voin selvittää asian jos opettajan mielestä kaikki on ok, kun kyselen.
Lapseni kokee, että häntä saakin kohdella huonosti kun opettajakin niin tekee.
Kommentit (18)
Miten käytös voi olla hyvää jos joka viikko poistetaan pelistä?
Olen itse opettaja ja suhtaudun omien lasteni puheisiinkin aina varauksella. Lähes joka kerta olen saanut omatkin lapseni kiinni totuuden värittämisestä.
Kun seuraavan kerran lapsesi kertoo jonkun vastaavanlaisen tapahtuman, laita opettajalle viesti: "Poikani kertoi, että hänet kumottiin maahan ja hakattiin, vaikka hän ei tehnyt mitään. Mitä oikeasti tapahtui?"
pitää kuitenkin ottaa todesta. Jos jännittää ja ahdistaa aamuisin jo kouluunmeno, on tilanteeseen puututtava.
Keskusteluaika opella ja rehtorille ja sitten vaan sanoa paukautat mikä miltäsi painaa ja että tilanteen on nyt vaan muututtava. Ja vaadit aitoa keskustelua tilanteesta.
Voihan tietysti olaa, että poikasi liiottelee ja värittää totuutta ja että opettajan kanta on aivan erilainen kuin poikasi, mutta kyllä asiasta nyt silti voi ja pitää keskustelaa avoimesti. Jännitys ja stressi pitkään jatkuessaan alkaa vaikuttamaan poikasi opintomenestykseen, mitä et varmasti halua...
Voimia teille!
ja sitten sinulla on varmasti oma näkemys asioihin ja helpompi tarttua puutteisiin.
Tiedän lapsen olevan vilkas, mutta tiedän myös ettei tappele ja pelkää opettajaa niin paljon ettei sanoisi ikinä tälle mitään vastaan.
Voiko pelkkä vilkkaus olla syy inhota oppilasta? Lapsi miettii että pitäisikö jättäytyä kaikesta ulkopuolelle ja vain seisoskella yksin pihalla ettei ärsyttäisi opettajaa.
t. ap
ja sitten sinulla on varmasti oma näkemys asioihin ja helpompi tarttua puutteisiin.
On sallittua. Ihan avoin väkivaltakin, kuten poikani luokan tytöillä. Miksi tytöt eivät saa rangaistuksia yleensäkään mistään siellä? Kummallista..
ap
Varmasti saat palkatonta muutaman päivän joten jos lapsen asiat kiinnostavat niin menet seuraamaan.
Usein kun ne äidin kultamussukat ovat tottunet vedättämän.
Itselläni on herkkä ja arka tyttölapsi. Pelkää kovasti tekevänsä jotain väärin. Koulusta myöhästymistä pelkää niin paljn, että haluaisi että hänet viedään. Jos kävelee, niin pelkää, että myöhästyy, koska ei osaa kelloa vielä. Pelkää myös usein, että ei ole kuullut, etät mitä tuli läksyä. Esim. joululomalla itseskeli viimeisen päivän, kun pelkäsi, että opettaja antoi läksyä eikä hän tiedä, mitä se oli.
Kaikista peloista huolimatta pitää kovasti opettajastaan. Itse näin lapsena painajaisia sitä, että myöhästyn koulusta. Joten ymmärrän lastani. Herkkä.
Jos oikeasti kiinnostaa, nii menet katsomaan ja näet asioiden oikean laidan. et usko lastasi.
On sallittua. Ihan avoin väkivaltakin, kuten poikani luokan tytöillä. Miksi tytöt eivät saa rangaistuksia yleensäkään mistään siellä? Kummallista.. ap
Höpsistä. Nämä ajatukset ovat sinun 7v pojan sinun päähän syytämiä ajatuksia, eivät totuus.
Jokainen lapsi on mielestään oikeassa ja toiset aina häiriköivät. Totuus on toinen.
Eivät lapset osaa katsoa ja kertoa asioista objektiivisesti, parempi on kysyä sitten vaikka muilta koulun opeilta ja tarvittaessa ottaa yhteys rehtoriin, jos opettajan käytös mietityttää.
Yhdysluokka 1-2-luokkalaisia. Pojat joskus saavat.
t. ap
Jos totuus on kertomani kaltaista.
Miksi ei voi sanoa asioita suoraan.
t. ap
luokassa ei pitäisi olla noin rauhatonta. Omani ovat 1. ja 3.-luokalla ja olen vasta kerran kuullut, että joku olisi lyönyt toista oppilasta välitunnilla, mutta ketään ei ole vielä kertaakaan jouduttu käytöksen vuoksi poistamaan luokasta.
Jos olet tosiaan huolissasi, menet kouluun pariks päiväks seuraamaan tilannetta.
Jännittää niin kovasti. Pelkää että läksyt ei ole riittävän hyvin tehty, vaikka tekee ne aina lähes virheettömästi ym. Pelkää myöhästyvänsä, pelkää että opettaja raivostuu jos hän ei tajua tai osaa jotain.
Koulumenestys on tällä hetkellä kiitettävää, joten ei sinänsä pitäisi olla pelättävää. Opettaja on kova huutamaan oppilaille jos joku ei mene ihan paikalleen. Poika pelkää näitä huutamisia niin että open alkaessa huutaa hän tärisee ja hiki valuu päästä. Pelko on ihan todellista, ja opettaja on kovakielinen ja hurja suuttuessaan. Tämä ei ole lapsen keksimää, vaan tiedän tapauksen.
ap.
pitää kuitenkin ottaa todesta. Jos jännittää ja ahdistaa aamuisin jo kouluunmeno, on tilanteeseen puututtava.
Voihan tietysti olaa, että poikasi liiottelee ja värittää totuutta ja että opettajan kanta on aivan erilainen kuin poikasi, mutta kyllä asiasta nyt silti voi ja pitää keskustelaa avoimesti. Jännitys ja stressi pitkään jatkuessaan alkaa vaikuttamaan poikasi opintomenestykseen, mitä et varmasti halua...
Voimia teille!
Itse olin ala-asteella hullun opettajan luokalla ja voin sanoa, että sain siitä ikuiset traumat. Kaikki kärsivät opettajasta, mutta ilmeisesti minä olin herkempi kuin muut. Kun vaihdoin koulua, kaikki järjestyi.
Olet saanut ihan hyviä neuvoja, mutta kokoan niitä vähän ja lisään omani.
Eli kannattaa suhtautua varauksella niihin "muut ei saa rangaistuksia" ja "minä en tehnyt mitään, ainoastaan muut" -juttuihin. Valitettavasti fiksuinkaan lapsi ei osaa arvioida tuollaisia tunnepitoisia tilanteita täysin puolueettomasti (ei aikuisetkaan osaa) ja siksi lapsen kokemus voi olla kovin erilainen kuin mitä ulkopuolisen silmin tilanteessa tapahtui.
Silti kannattaa koulupelkoon suhtautua tosissaan, koska muuten lapsesta voi tuntua, että hänen pelkoaan vähätellään ja onhan tilanteessa tietysti jotain korjattavaa, jos hän kerran kouluun menoa pelkää. Asiasta kannattaa ottaa uudelleen yhteyttä opettajaan. Joku neuvoikin kysymään esim. juuri tyylillä "Poikani kertoi että välitunnilla oli nujakkaa, mutta että hän oli ainoa joka sai rangaistuksen. Mikähän mahtaa olla tilanteen oikea laita?" Eli liian hyökkäävää sävyä yhteistyöhalujen säilyttämiseksi kannattaa välttää. Voihan olla, että näitten tilanteiden ratkaisuksi löytyykin se, että opettajan tulisi nujakoita selvittäessään paremmin ilmaista osapuolille miksi nämä saavat tai eivät saa rangaistuksia. Rangaistuksestahan ei ole mitään hyötyä, jos lapsi ei tiedä mistä hän sen saa.
Kannattaa myös ottaa puheeksi kasvokkain opettajan kanssa pojan koulupelko ja kertoa, että poika kokee jotkin tilanteet pelottavina. Keskusteluun voi ottaa mukaan myös rehtorin tai jos opettajan kanssa keskustelu ajautuu umpikujaan, niin ottaa sitten yhteyttä rehtoriin. Koulun tilanteesta voi kysellä toki myös kouluavustajalta tai muilta opettajilta, sillä usein muukin kolun henkilökunta huomaa, jos jollakin luokalla on joku vilpertti, jota saa olla koko ajan komentamassa. Näin saa useamman näkemyksen tilanteesta.
Ihan vaan neuvona sanoisin vielä, että mieti etukäteen tarkasti miten huolesi opettajalle ilmaiset. Vaikka koet tilanteen epäreiluna ja se herättää sinussakin negatiivisia tunteita, pyri ilmaisemaan huolesi niin, ettei se kuullosta liikaa moitteelta. Loppujen lopuksi sinun tietosi koulun tapahtumista perustuu siihen, mitä olet pojaltasi kuullut eli sinun on otettava huomioon se, että tarina on voinut värittyä matkalla. Eli älä esitä "tietäväsi" mitä koulussa tapahtuu, mutta vaadi että poikasi koulupelko otetaan todesta. Eli jos opettaja sanoo, että "minä en koulussa koskaan huuda enkä ole epäreilu" jne. niin vastaa että "se on helpottavaa kuulla, mutta jokin kouluun menossa poikaani pelottaa ja pelko on otettava todesta. Olisikohan mahdollista, että poika kokee huutamisena ja uhkaavana jonkin sellaisen käyttäytymisen mitä et itse pidä huutamisena?" Eli pyri säilyttämään keskustelu mahdollisimman rakentavana.
Tämä voi olla turha neuvo vielä, mutta yritä omista tuntemuksistasi huolimatta olla arvostelematta opettajaa poikasi kuullen. Opettajan arvostelu syö tämän auktoriteettiä pojan silmissä, joka taas ruokkii mahdollisia häiriötapauksia koulussa ja pahentaa tilannetta.
Eli tiivistettynä: ota poikasi tunteet todesta ja pyri häntä tukemaan ja keskustele tilanteista hänen kanssaan. Selvitä tilanne aikuisten kesken pyrkimällä rakentavaan ratkaisuun syyttelyn sijasta.
ole hyvä ja ota yhteyttä rehtoriin.opettajan ei kuulu huutaa.kysele myös muilta vanhemmilta
Ootteko ihan hönöjä? Kyllä ne ton ikäset osaa sen verran katsoa ettei kenenkään äidin edessä aleta rähiseen.