Oletko koskaan lyönyt miestäsi. Tai ketään muuta?

isääni kun olin 7v.

ei tosin olisi kannattanut koska tönäisi minut kumoon niin että takaraivoni aukesi.

Häiriintyi reppana kun äidin rökittäminen keskeytyi kakaran takia.

jostain ja poistun paikalta. Kilahdus menee kuitenkin ohi yhtä pian kuin tuleekin ja näitä sattuu harvakseltaan pms-aikoihin.

Aika monia on tullut vedeltyä turpaan ku äly ei rriiyyäny muuhun. Nykyään osaan hillitä itseni

Lapsena saattoi pikkuveljen kanssa olla jotain pientä. Meillä tässä asiassa koko perheessä (lapset 11 ja 8) nollatoleranssi. Ei tulisi mieleenkään lyödä ketään. Tai että sallisin sen jolekin toiselle.

Totesin samalla, että lyö vaan takaisin ja mä kerron opelle! Mä en valehtele, että olen kaatunut rappusissa, vaan kerron opelle, reksille ja vaikka poliisille.



Ähisi ja puhisi ja lähti kolmeksi päiväksi pois. Mutta hitto että pelkäsin, että josko huitasee takaisin. Sen verran paljon äitiä pieksi.

Kerran exääni ja kerran nyxääni :)

Ammattikouluaikoina sitten sitäkin enemmän...

Yhdeltä luokka"kaverilta" huitaisin kameralla huulen auki/turvoksiin ja toista pamautin puoliavokkaalla päin pläsiä.

Myös äitini bestiksen pojalta tempaisin kulman palloksi nyrkilläni.

Olen sittemmin rauhoittunut ;-)

mutta teinina kerran pikkuveljeani. Muistaa sen vielakin. Laitan sen teinimyrskyjen piikkiin, mutta olen vielakin silti pahoillani tapahtuneesta.

mutta olen. En muita.

En ylpeile, enkä tekisi uudestaan, mutta turhautumisen taso taisi olla liikaa mulle.

En varmaan edes osaa lyödä.

kanssa oli skidinä aikamoisia nyrkkitappeluita, mutta muita en ole koskaan lyönyt.

mutta löisin exääni, jos se olisi mahdollista, niin paljon hänen valheitaan paljastunut eromme jälkeen minulle :(

Piti läpsäistä nenän edessä kädet yhteen, ja sanoa "haloo herätys pahvi", niin läpsäisinkin vahingossa poskille. No, äijä sitten sohaisi kostoksi oikopäätä nyrkillä naamaani. Homma alkoi siitä, että äijä imuroi lapsiamme, jotka meni piiloon nurkkaan, kun pelkäsivät ja äijä vaan huusi niille ja sohi sillä imurillaan.



Sitä ennen mm. kaasin vettä hänen niskaansa, (yleensä siitä syystä että hän kaasi vauvamme niskaan vettä, jos tämä sotki) heitin ruoalla, vippasin kasan vaatteita terassille ja käskin äijän painua ulkoruokintaan, ja oon tainnut antaa tukkapöllyä/korvatillikoita samalle miehelle, koska jäi kiinni pettämisestä.



Joo ei kiitos, ei enää samaa ikinä.

lapsena. En muita.

joskus kun meillä meni tosi huonosti. Kamalaa aikaa.

Hui olkoon.

En kylläkään kovin kovaa, se oli enemmän sellainen läpsäisy.



Miestäni en ole lyönyt, väkivalta ei todellakaan kuulu parisuhteeseen (huonoonkaan).

tuskin vastaavat naiset, joilla on väkivaltaista käyttäytymistä useinkin.

Syy lyömiseen on aina siinä miehessä, se ärsyttää tai tarvitsee kuritusta. Minusta on iso ongelma, jos turvautuu väkivaltaan.