Oletko ehtinyt saada auringonpolttamia?
Kaverini ei koskaan opi vaan käräyttää itsensä heti ensimmäisinä lämpiminä päivinä joka vuosi..
Kommentit (9)
No en... aurinkorasva kerroin 50. Sekään ei aina auta. Jotenka varjoon, suojaan alta polttavan auringon.
Olen ja olen surullinen sen takia. Tosin taitaa olla morkkis myös eilisestä juopottelusta. Tunnen itseni mitättömäksi. Taidan käpertyä peiton alle tuijottamaan valosäikeitä kuitujen läpi.
Tunnen itseni niin tyhmäksi. En halua kuolla lapsien takia ihosyöpään.
Sitä tapahtuu harvoin. En viihdy auringossa.
Laitan pimennysverhot ikkunan eteen.
En ole, yleensä liikun, enkä pöllötä paikallani auringossa.
En, mulla on jotenkin outo iho, en pala koskaan, mutta en myöskään rusketu. En ole ihan vaalea alunperinkään, sellainen "oliivibeige", mutta tosiaan se väri ei muutu miksikään siitä auringossa. Isäni on aina ollut samanlainen. Tosin taisin minä kerran lapsena palaa, kun talvella mentiin etelänlomalle ja siellä sitten tuntikausia rannalla ilman mitään suojarasvoja. Mutta sen lisäksi en ole koskaan palanut, vaikka en käytä mitään aurinkovoiteita.
No niinhän siinä jo pääs käymään, kun lämmöstä hullaantuneena eilen makoilin useamman tunnin suorassa auringossa. Nyt kaduttaa, kasvoja kirraa ja ovat selvästi kärtsänneet, otsassa etenkin iho tosi kuiva ja paksuuntuneen oloinen.
Osaisko joku muuten sanoa että liittyykö tää edelliseen, kun mulla on ollut tänään jatkuvia vilunväreitä ja sisäisen kylmyyden tunnetta? Tosi inhottava horkkaolo. :/
Kyllä