Mitä on tiedeviestintä?
Onko tietokirjan kirjoittaminen aina tiedeviestintää?
Kommentit (13)
Sius tiedeviestintä on viestintää joka viestii tiedettä
Lähinnä sillä tarkoitetaan yleistajuista viestintää tutkimustuloksista ja tieteen kehityksestä. Kaikelle kansalle tarkoitetut tiedejulkaisut (esim. Tiede-lehti), tiedesivustot ja uutismedioiden tiede-osiot lienevät niitä perusesimerkkejä. Käsite ei tietenkään ole mitenkään tarkkarajaisesti määritelty, joten ainakin osa tietokirjallisuudesta voidaan laskea tiedeviestintään. Toisaalta taas tietokirjoihin luetaan yleisesti myös ns. taitokirjallisuus, eli kirja traktorin korjaamisesta ei sinällään ole tiedeviestintää.
Voiko elämäkerrat olla tiedeviestintää?
Ainakin tiedetoimittajat ovat myöntäneet apurahoja elämäkertoihin, mutta en kyllä sanoisi elämäkertaa tiedeviestinnäksi
Vierailija kirjoitti:
Voiko elämäkerrat olla tiedeviestintää?
Ehkä jonkin tieteen parissa elämäntyönsä tehneen henkilön elämäkerta voi mennä tähän kategoriaan. Riippunee siitä mihin elämäkerta keskittyy, työhön ja tutkimukseen vai vapaa-ajalla rellestämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voiko elämäkerrat olla tiedeviestintää?
Ehkä jonkin tieteen parissa elämäntyönsä tehneen henkilön elämäkerta voi mennä tähän kategoriaan. Riippunee siitä mihin elämäkerta keskittyy, työhön ja tutkimukseen vai vapaa-ajalla rellestämiseen.
Viime vuonna tiedetoimittajat myönsivät Hilja Valtosen elämäkerran kirjoittamiseen apurahaa 4000€. Hilja Valtonen on kirjailija.
Tiedeviestintä on nähdäkseni sitä että kerrotaan toimittajille/muulle medialle mitä tieteessä tapahtuu. Esim. että kerrotaan blogissa epävirallisesti tutkimustuloksia. Pointti on siinä että tutkimusraportit kun yleensä suunnataan toisille tutkijoille, niin ne voi olla maallikoille vaikeaselkoisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voiko elämäkerrat olla tiedeviestintää?
Ehkä jonkin tieteen parissa elämäntyönsä tehneen henkilön elämäkerta voi mennä tähän kategoriaan. Riippunee siitä mihin elämäkerta keskittyy, työhön ja tutkimukseen vai vapaa-ajalla rellestämiseen.
Viime vuonna tiedetoimittajat myönsivät Hilja Valtosen elämäkerran kirjoittamiseen apurahaa 4000€. Hilja Valtonen on kirjailija.
elämäkerrat on siis tiedeviestintää
Tiedeviestinnällä tehdään vaikeaselkoisista ja monimutkaisista tutkimusraporteista ymmärrättäviä ja selkokielisiä.
Nykytiede on 350 vuotta vanha. Paljon tiede on saanut aikaiseksi lyhyessä ajassa, mutta mitään emme vielä tiedä. Kukaan ei esim. tiedä, mitä 1+1 on. Tämä on liian vaikea asia.
Moderni matematiikka on osoittanut, että perusaritmetiikan säännöt eivät yleisesti pidä paikkaansa. 1+1=2 vain kiinteillä objekteille, jotka eivät voi leikata toisiansa. Mutta tieteessä tarkastellaan abstrakteja asioita, jotka leikkaavat toisensa eli omaavat yhdysvaikutuksen.
Ehkä tuhannen vuoden päästä tiedämme, mitä 1+1 yleisesti on.
Vierailija kirjoitti:
Nykytiede on 350 vuotta vanha. Paljon tiede on saanut aikaiseksi lyhyessä ajassa, mutta mitään emme vielä tiedä. Kukaan ei esim. tiedä, mitä 1+1 on. Tämä on liian vaikea asia.
Moderni matematiikka on osoittanut, että perusaritmetiikan säännöt eivät yleisesti pidä paikkaansa. 1+1=2 vain kiinteillä objekteille, jotka eivät voi leikata toisiansa. Mutta tieteessä tarkastellaan abstrakteja asioita, jotka leikkaavat toisensa eli omaavat yhdysvaikutuksen.
Ehkä tuhannen vuoden päästä tiedämme, mitä 1+1 yleisesti on.
Mitenköhän tämä liittyy aiheeseen?
Tietokirjan kirjoittaminen on tiedeviestintää jos se hyödyntää tieteellistä tutkimusta