Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vertaistukea, voimakastahtoinen lapsi
28.03.2024 |
Miten olla välittämättä lapsen sanomisia jotka tuntuvat todella pahoilta ja henkilökohtaisilta? Tänäänkin lapsi taas töksäytti vihaisena minulle jotain sellaista mitä en itse sanoisi hänen kuullensa ikipäivänä. Ymmärrän että lapsi ei osaa kontrolloida tunteitaan ja minun pitäisi aikuisena kestää mutta nyt viimeaikoina roskakorina toimiminen on ottanut päähän todenteolla.
Usein minun on vaikea hillitä raivoani hänen seurassaan vaikka oikein yritän, mutta se purkautuu kuin painekattila kun on kuullut lapsen nenäkästä puhetta, kuittailua ja jopa suoranaista härnäämistä monta tuntia. En ymmärrä miksi hän tekee niin, toisaalta hän ei halua huomiota hyvälläkään. Hän on perusnegatiivinen ja hullunkurinen tapaus, asiat pitää pistää aina nurin kurin vaikka kävisin.
En tiedä miten pystyn pitämään itseänikään enää positiivisena kun toisella on aina keino miten saa hermoni riekaleiksi. Tämä saattaa johtua myös siitä että minulta lapsena odotettiin mallikasta käyttäytymistä eikä millekään huonolle käytökselle ollut tilaa. Nyt kun näen lapseni miten paljon hän kapinoi sitä vastaan tunnen suurta pettymystä ja avuttomuutta joka purkautuu raivona lasta kohtaan. Tiedän tekeväni väärin ja pahoittelenkin aina käyttäytymistäni mutta silti aina tämä on se kierre joka vai odottaa taas hetkeään. Onko kenelläkään yhtä vaikeaa nyt tulevan teinin kanssa? Lapsi täyttää 12-vuotta.
Kommentit (11)
Vierailija kirjoitti:
Suhteenne kuulostaa kieroutuneelta.
Vanhemmuus on hukassa. Et ole edes lapsen kaveri (joka sekin olisi huono lähtökohta vanhemmuudelle), vaan jonkinlainen roska-astia ja jätetynnyri.
Sinulta odotettiin lapsena mallikelpoista käyttäytymistä eikä kiukutteluun ollut sijaa. Olet oman lapsesi kohdalla mennyt toiseen ääripäähän.
Oliko vastauksestasi Ap:lle muka jotain apua? Käyttäydyt kuten hänen lapsensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisitko alkaa käyttäytyä jollain sekä sinulle että lapselle radikaalisti eri tavalla, joka ei ole suuttumus mutta voisi muuttaa dynamiikkaa ja saisit purkaa tunteitasi? Ala vaikka laulaa kaikki sanomasi kovaa (ilman vihaa, sarkasmia) tai sanot että jokainen nenäkäs huomautus niin äiti leikkii pupua tms.
Lapsella taitaa olla sinuun valtaa, sekoita pakka.
Mietin, onko tämä provo, mutta vastaan silti. Älä ryhdy vastaamaan haukkumisiin vaan sano tiukasti, että kenellekään ei puhuta noin. Veisin lapsen johonkin kodin ulkopuolelle juttelua varten, esim. kauppareissulla poiketaan kahvilaan tms. Jos nimittelee, totea, että se on joka sanoo. Älä siis vedä köyttä toiseen suuntaan, mutta kiellä huonosta käytöksestä tai sano "mitäpä tuumaisit, jos sinulle puhuttaisiin noin".
Ei sun tarvitse olla positiivinen, riittää kun olet neutraali.
Rauhallista käytöstä (vaikka sisällä kiehuisi) voi harjoitella ja siinä voi kehittyä.
Omista lapsistani se räjähtelevä ja kuittaileva (verbaalisesti taitava ja siis musertavan ilkeä) on nyt aikuinen ja oikein kiva ihminen. En olisi uskonut jos joku olisi sanonut pahimpina teinivuosina.
Lakkaa alleviivaamasta häntä "voimakastahtoiseksi", koska sen voi tulkita "positiiviseksikin" asiaksi. Yhtä rasittavaa kuin "Pikku Myyksi" kutsuminen, jos siis oikeasti kärsitkin tilanteesta.
Hän on ihan vain tuhma lapsi. Käytä oikeita sanoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi on murrosiässä tai tulossa murrosikään. Hän tarvitsee rajat ja rakkautta.
MLL:n aineisto on hyvä.
https://www.mll.fi/vanhemmille/lapsen-kasvu-ja-kehitys/12-15-v/12-15-vu…
Miksi tuollainen tilanne jatkuu jopa tunteja? Pitää lapsen saada ilmaista itseään, mutta sinä myös saat asettaa omat rajasi.
Omallakin lapsella oli sama ikä haastava. Kuuntelin ja otin vastaan, ja kun oma mitta täyttyi, sanoin sen. Sanoita se mitä koet ajoissa, ennenkuin hermot menee. Sanot, että ymmärrät harmin tms, mutta tuo on epäkunnioittavaa, ja tässä menee minun raja, en kuuntele enempää. Ja sanot, että asiasta voidaan keskustella, kun se onnistuu ilman sinun haukkumista.
Sitten toimit sen mukaan! Menet vaikka lenkille tai sanot että nyt olet hetken omassa rauhassasi kotona. Älä anna lapsen tunteja sua piinata, hyvänen aika sentään. Tällä opetat lapselle, että sinä kunnioitat itseäsi. Opiskele tunnetaitoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi tuollainen tilanne jatkuu jopa tunteja? Pitää lapsen saada ilmaista itseään, mutta sinä myös saat asettaa omat rajasi.
Omallakin lapsella oli sama ikä haastava. Kuuntelin ja otin vastaan, ja kun oma mitta täyttyi, sanoin sen. Sanoita se mitä koet ajoissa, ennenkuin hermot menee. Sanot, että ymmärrät harmin tms, mutta tuo on epäkunnioittavaa, ja tässä menee minun raja, en kuuntele enempää. Ja sanot, että asiasta voidaan keskustella, kun se onnistuu ilman sinun haukkumista.
Sitten toimit sen mukaan! Menet vaikka lenkille tai sanot että nyt olet hetken omassa rauhassasi kotona. Älä anna lapsen tunteja sua piinata, hyvänen aika sentään. Tällä opetat lapselle, että sinä kunnioitat itseäsi. Opiskele tunnetaitoja.
No ehkä kärjistin tuota sanaa tunteja, riippuu tilanteesta. Näin käy yleensä niin kun ei saa tahtoaan läpi ja jos sanon jollekin asialle että 'ei' niin ei vaan hyväksy sitä ja jos sanon että haluan omaa rauhaa ja tilaa niin ei anna sitä vaan alkaa seuraamaan minua ja härkkimään. Jos sanon meneväni lenkille niin hän tulee perässä. Sitten minun pitää toden teolla ärähtää, ei ole siitäkään moksiskaan, nauraa vain ilmeille ja reaktioille. Ap
Sun pitäis käsitellä ne omat lapsuuden traumat, ettei ne vaikuttaisi suhteeseenne. Nyt tuosta on tullut kierre, jossa provosoitte toisianne. Pitäisi saada se uusille urille kokonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ehkä kärjistin tuota sanaa tunteja, riippuu tilanteesta. Näin käy yleensä niin kun ei saa tahtoaan läpi ja jos sanon jollekin asialle että 'ei' niin ei vaan hyväksy sitä ja jos sanon että haluan omaa rauhaa ja tilaa niin ei anna sitä vaan alkaa seuraamaan minua ja härkkimään. Jos sanon meneväni lenkille niin hän tulee perässä. Sitten minun pitää toden teolla ärähtää, ei ole siitäkään moksiskaan, nauraa vain ilmeille ja reaktioille. Ap
Tuohan kuulostaa loistavalta, kasvatat urheilullisen lapsen kun menet joka päivä vähän pidemmälle lenkkille hänen seuratessa.
Pian juoksette maratoneja yhdessä.
Alue: Aihe vapaa
Suhteenne kuulostaa kieroutuneelta.
Vanhemmuus on hukassa. Et ole edes lapsen kaveri (joka sekin olisi huono lähtökohta vanhemmuudelle), vaan jonkinlainen roska-astia ja jätetynnyri.
Sinulta odotettiin lapsena mallikelpoista käyttäytymistä eikä kiukutteluun ollut sijaa. Olet oman lapsesi kohdalla mennyt toiseen ääripäähän.