Miten pääsee yli siitä, että joku katoaa
Hyvä ystävä, sanoisin jopa rakas ystävä yhtäkkiä vaan katosi minulta. Ei vastaa viesteihin. Elossa kyllä on eikä mitään riitaa ollut. Noin kolme vuotta sitten tämä tapahtui. Jos tietäisin syyn olisi helpompi hengittää.
Kommentit (17)
Jos joku katoaa niin ettei tiedä onko elossa vai ei niin sekin on kamalaa. Kokemuksesta puhun.
Kysy hänen äidiltä jos uskallat ja jos jokin huolettaa. Mutta sano että ymmärrät että hän haluaa olla kai rauhassa. Niin. Oliko mitään ristiriitoja tai jokin ei toiminut. Vai halusiko pyrkiä eteenpäin elämässä, joskus se olisi liian vaikeaa vanhalla kokoonpanolla tuttuja.
Eiköhän syynä ollut roikkumisesi ja säälittävyytesi, jos kolmen v jälkeen asiaa pohdit.
Aika auttaa, ei sitä loputtomiin jaksa surra. Keskittyy omaan elämäänsä, tapaa uusia ihmisiä.
Mahdollisesti jotain sellaista elämässä, ettei yksinkertaisesti jaksa. Ja nyt kun sanon ettei jaksa, niin en tarkoita laiskuutta.
Vierailija kirjoitti:
Kysy häneltä
Olen laittanut viestejä, mutta ei vastaa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kysy hänen äidiltä jos uskallat ja jos jokin huolettaa. Mutta sano että ymmärrät että hän haluaa olla kai rauhassa. Niin. Oliko mitään ristiriitoja tai jokin ei toiminut. Vai halusiko pyrkiä eteenpäin elämässä, joskus se olisi liian vaikeaa vanhalla kokoonpanolla tuttuja.
Äitinsä ei ole elossa. Ei ollut ristiriitoja. Sehän tässä outoa onkin.
Ap
Jätä ihminen rauhaan, jos ei vastaa viestiin. Et voi tehdä muuta eikä toisellaole velvollisuutta selittää käytöstään sinulle. Ymmärrän tuskan, mutta yitä päästä eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Kamalaa jos joku persoonallisuushäiriöinen alkaa seuraamaan ja vainoamaan kerrottuaan ensin kuinka kauhea olet. Kokemuksesta puhun.
Kumpikaan ei ole kertonut toiselle tuollaista.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mahdollisesti jotain sellaista elämässä, ettei yksinkertaisesti jaksa. Ja nyt kun sanon ettei jaksa, niin en tarkoita laiskuutta.
Tämä.
Vierailija kirjoitti:
Mahdollisesti jotain sellaista elämässä, ettei yksinkertaisesti jaksa. Ja nyt kun sanon ettei jaksa, niin en tarkoita laiskuutta.
Ja paskat, on vain eri kuviot nyt. Ap ei ymmärrä tätä.
Minäkin olen jättänyt parin viime vuoden aikana paljon aikaisempia ystäviä elämästäni. Olen päättänyt keskittyä itseeni ja itseni kehittämiseen ja löytää uutta seuraa, jotka tukevat tätä. En jokaiselle "hylkäämälleni" ihmiselle ala erikseen selittämään syitä. Mitä enemmän löydän itseäni aidosti kiinnostavia harrastuksia ja töitä ja sitä kautta kiinnostavia uusia tuttuja, entiset ystävät alkaa tuntua rasitteelta.
Olisipa keksitty jokin keino kommunikoida toisten ihmisten kanssa. Heille voisi kertoa asioita, ja heiltä voisi kysyä, jos jokin asia mietityttää.
Sääli, että sellaista keinoa ei ole.