Lue keskustelun säännöt.
Kun työssäkäyvän pieni lapsi tai vauvan kanssa kotona olevan lapsi on päivähoidossa ylipitkää päivää, niin asenne on täysin eri kuin jos...
15.02.2024 |
Lapsi on päivähoidossa 8 h päivässä vanhemman ollessa työtön, sairas tai esimerkiksi muuten vain kykenemätön normaaliin vanhemmuuteen.
Millä tavalla on siis jotenkin parempi vanhempi, kun vie vauvan hoitoon ja painaa 8-10 h päiviä töissä kuin jos on sairaslomalla ja vauva hoidossa 8 h päivässä? Tai miksi uusien vauvojen myötä vanhempien pitäisi saada pitää täyttä lomaa kahdestaan sen uuden vauvan kanssa vieden toinen lapsi moneksi tunniksi hoitoon joka päivä tai lähes joka päivä vaikka lapsella olisi ikää 1-3 vuotta?
Eikö olisi hyvä ajatella niiden lasten parasta. Onko niille parempi olla kuitenkin hoitopaikassa kuin kotona sairaan tai työttömän vanhemman kanssa? Ehkä on tilanteita, joissa vanhempi vain on niin huono vanhemmaksi, että hoito on parempi kuin koti. Miksi tällaista siis haukutaan aina selän takana ja ollaan sitä mieltä, että tällaisen vanhemman kuuluisi vain pystyä johonkin mihin ei selvästi pysty? Työssäkäyvän tai vauvojen vanhempien ei kuitenkaan tarvitse kyetä hoitamaan lastansa töiden tai vauvan hoidon lomassa. Miksei oteta lasta varten lyhennettyä työaikaa? Miksei monen pienen kanssa jakseta olla kotona mutta yhden kanssa jaksetaan?
Kommentit (5)
Kun minä olin pieni eli alle 6-vuotias, olin kerhossa joka kesti aamulla pari - kolme tuntia. Mulle se oli jo "koko päivä" eli tuntui pitkältä ja odotin aina että pääsee taas kotiin. Miten 2-vuotiaalle on "lyhyt päivä" se, että ollaan hoidossa 4-6 h päivässä, jotta äiti tai isä saa vapaa-aikaa vauvan kanssa, jos itselleni tuntui tuo pari tuntia jo pitkältä ajalta olla pois kotoa? Musta tuntuu että aikuisten oma käsitys lyhyestä työpäivästä hämää kun ajatellaan sitä, mikä lapsille on lyhyt päivä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä vauvojen vanhemmat voisivat keksiä jotain muita tapoja luoda virikkeitä taaperoilleen kuin varhaiskasvatus monta tuntia päivässä. Vähenisi varmasti kaikki keskittymishäiriötkin kun ryhmäkoot hoitopaikoissa pysyisivät aisoissa.
Tekeekö työttömyys vanhemmasta automaattisesti huonon?
Itse mietin tätä siltä kannalta, että järjestelmä "pakottaa" lapsen sen verran pitkiin hoitopäiviin, että häntä ei lueta osa-aikaiseksi, joka tarkoittaisi vajaata ryhmää joka tarkoittaisi pienempää hoitajamitoitusta.
Ja kun se työpaikka osuu kohdalle, lapsella on jo valmiina hoitopaikka, jolloin työn vastaanottaminen ei viivästy tai jopa esty kokonaan.
Tilastoista varmaan voisi katsoa, kuinka moni työikäinen sairastuu tai vammautuu vuosittain ja katsoa sitten, kuinka monella työikäisellä on päiväkoti-ikäisiä lapsia. Tällöin olisi selvempää, puhutaanko me ihan aidosta ongelmasta vai marginaalisemmasta ilmiöstä. Ja sairauskin voi olla ohimenevä tai pysyvä, ja kuka sellaisenkin itselleen valitsee keskelle pikkulapsiarkea?
En nyt sitten tiedä, kannattaako tästä syyllistää vanhempia vai kenties miettiä, olisiko parempi vaikuttaa siihen päättävään tahoon ennemmin?
Vierailija kirjoitti:
Tekeekö työttömyys vanhemmasta automaattisesti huonon?
Itse mietin tätä siltä kannalta, että järjestelmä "pakottaa" lapsen sen verran pitkiin hoitopäiviin, että häntä ei lueta osa-aikaiseksi, joka tarkoittaisi vajaata ryhmää joka tarkoittaisi pienempää hoitajamitoitusta.
Ja kun se työpaikka osuu kohdalle, lapsella on jo valmiina hoitopaikka, jolloin työn vastaanottaminen ei viivästy tai jopa esty kokonaan.
Tilastoista varmaan voisi katsoa, kuinka moni työikäinen sairastuu tai vammautuu vuosittain ja katsoa sitten, kuinka monella työikäisellä on päiväkoti-ikäisiä lapsia. Tällöin olisi selvempää, puhutaanko me ihan aidosta ongelmasta vai marginaalisemmasta ilmiöstä. Ja sairauskin voi olla ohimenevä tai pysyvä, ja kuka sellaisenkin itselleen valitsee keskelle pikkulapsiarkea?
En nyt sitten tiedä, kannattaako tästä syyllistää vanhempia vai kenties miettiä, olisiko parempi vaikuttaa siihen päättäv
Harva vanhempi oikeasti ajattelee mitään muuta kuin itseään ja sitä mikä on helppoa ja kivaa itselle. Onhan se helppoa ja kivaa jos isomman päiväkotipaikka säilyy senkin ajan kun on hetken kotona uuden vauvan kanssa, mutta onko se lapsen kannalta mitenkään järkevää. Joka kerta perustelu on se, että joku 1-2-vuotias tarvitsee seuraa ja virikkeitä ja varhaiskasvatusta jne jne. No ei sen ikäinen oikeasti tarvitse muuta kuin äidin ja isän syliä.
Hoitopäivät on raskaita pienille lapsille. Jos se vanhempikaan ei jaksa arkipäivisin 8 tuntia töissä, miksi pienen pitää jaksaa? Hoitopäivä on vähintään yhtä raskas kuin aikuisen työpäivä. Melu ja hälinä väsyttää kenet tahansa. Ymmärrän jos vanhempi on ihan poikki ja laittaa lapsen hoitoon, mutta kyllä minusta silloin tuntimäärän pitäisi olla tarkoin rajattu joko muutama tunti päivittäin tai vaan esim kolme päivää viikossa hoitoa.