Lue keskustelun säännöt.
Ala-asteikäisenä koulun jälkeen lapsi/lapset yksin/keskenään kotona
07.12.2023 |
Ainakin 1990-2000-luvulla oli ihan normaalia, että koulusta mentiin kotiin olemaan yksin tai nähtiin kaveria ulkona tai jonkun kotona. Kotona syötiin välipalaa, katottin telkkaria, luettiin, tehtiin läksyjä, leikittiin, pelattiin jne.
Nykyään vanhemmat ei halua enää jättää tuonikäistä yksin kotiin, vaan hänet pitäisi saada ip-kerhoon tms.
Ainakaan minusta, sisaruksistani tai kavereistani ei ollut hirveää, että kukaan ei koko ajan vahtinut meitä. Pärjättiin ihan keskenämme. Ei pelottanut, emme olleet uusavuttomia.
Miksi lasta ei voisi antaa olla yksin kotona koulun jälkeen?
Kommentit (7)
Joitain vanhempia varmasti pelottaa lasu, kun hulluimmat naapurit ilmoittavat eteenpäin jos alle 16-vuotiaskin on yksin kotona. :D
Eka-tokaluokkalaisena 2000-luvun alussa olin itsekin koulun jälkeen muutaman tunnin yksin kotona (ja myös kävelin n. kilometrin koulumatkan itse), eikä mitään koskaan sattunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun tokaluokkalainen poika haluaa olla hetken yksin kotona koulun jälkeen. Hänellä on paikka ip-kerhossa, mutta tulee mielummin kotiin hengähtämään koulupäivän jälkeen.
Hyvin on sujunut, osaa voidella leivän tai ottaa hedelmän jos on nälkä. Pelaa nintendoa tai katselee telkkaa, joskus on tehnyt läksytkin valmiiksi jos on jotain kavereitten kanssa sovittuna myöhemmin päivällä.
Hänellä on älykello, eli voi soittaa meille jos tulee jotain.
Olen ylpeä, että poikani on reipas ja itsenäinen.
Oma lapseni on iipeessä, koska olen etätöissä ja haluan, että lapseni ei istu koko iltapäivää ruuduilla. Iipeessä lapset leikkivät ja ovat kavereittensa kanssa.
90-luvulla ei ollut lasuja ja kasvatus oli siksi paljon vapaampaa kuin nykyisin.
Eiköhän tässä jokainen mieti asiaa sen mukaan, mikä itselle ja omille lapsille on parasta. Eli lapsen jaksamista, liikunnan tarvetta, matkojen turvallisuutta, jne.
Esikoiseni kuormittui melusta ja sosiaalisista suhteista, eikä hän missään tapauksessa olisi viihtynyt ip:ssä. Onneksi olin itse vauvan kanssa kotona. Keskimmäinen oli hyvä tiimi esikoisen kanssa, joten oli luontevaa että hän ei mennyt ip:hen vaan tuli kotiin isosisaruksen kanssa. Kuopus menee syksyllä kouluun, ja hänelle taas ip on sopiva paikka. Kotona hän tekisi iltapäivisin isosisarukset hulluiksi sosiaalisuudellaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta oli ihan hyvä, että ekalla ja tokalla oli ip olemassa, mutta tokan luokan keväällä lapsi alkoi jo toivoa enemmän "omaa aikaa" ja luvalla jätti toisinaan menemättä ip-kerhoon tai lähti sieltä pian välipalan jälkeen kotiin. Kolmosella sitten tyytyväisenä vietti aikaa itsekseen kotona ja kavereiden kanssa.
Meillä mies ehti töistä kotiin jo ennen neljää, joten lapselle ei edes kovin pitkää aikaa jäänyt aikaa itsekseen. Ennemminkin olisi halunnut enemmän olla yksin kotona.
Olin yksin kotona jo 5-vuotiaana.