ADT

Yhä kasvamassa määrin puhutaan neurokirjosta sekä diagnoitavista ADHD:sta ja ADD:sta

Yhä useampi epäilee keskittymisvaikeutta itsellään tai omaisellaan. Diagnoosien määrä on kasvanut jyrkästi vuosikymmenen aikana

Tähän voi osaltaan olla esimerkiksi syynä käytöshäiriöt ja halu saada paperit joilla selittää toimintaa- työtovereille, sosiaalityöntekijöille lasun jälkeen, itselleen mielenrauhan lisääjänä jne

On jätetty vähemmälle huomiolle ADT eli keskittymiskykyvaikeus. Kyseessä on pitkittynyt toimintatapa joka on itse aiheutettu, ei perinnöllinen ja diagnosoitava. ADT tulee herkemmin multitaskaaville, itse itseään keskeyttäville, ylisuorittajille, älylaitteita paljon käyttäville ja pitkittyneessä stressitilassa eläneille. Myös ruuhkavuosissa elävät ovat ns.riskiryhmää

Moni neurokirjon diagnoosi on virheellinen. Esimerkiksi ADHD:ta selvittäessä tarkastella myös lapsuushistoriaa. Siinä ei huomioida riittämiin kuinka paljon älylaitteita tungetaan jo vaippaikäisten kouraan ajanvietteeksi ja rauhoittamiseksi

Epäilin pitkään että minulla olisi keskittymisvaikeus. Onneksi muistiliiton artikkeli valaisi asiaa ja ymmärsin että olen itse itselleni vastaavankaltaisen tilan aiheuttanut ja kyseessä keskittymisvaikeudet sijaan keskittymiskykyvaikeus. Asian tunnistaminen ja elämäntapamuutokset ovat tehneet elämästä seesteisempää

Mitä muutoksia tein?

Luovuin kahvista

Nukun hieman pidempään säännöllisellä rytmillä

Älylaitteiden käytön määrän rajoitus

Multitaskauksesta luopuminen

Ruokailun ja arkiliikunnan säännöllisyys

Armollisuus itseä kohtaan, rajaamisen taidon kehittäminen. Kaikkiin tehtäviin ja kissanristiäisiin ai tarvitse suostua

Vaikka nukun enemmän ja luovuin kahvista ja multitaskauksesta olen ollut terveempi ja tekemisissä tehokkaampi. Aikaa jäänyt enemmän aidosti tärkeisiin asioihin ja olen ollut enemmän läsnä lähimmäisille

Ennen kuin alatte hakemaan neurokirjon diagnooseja miettikää yleisesti elämäntyyliänne. Asiat voivat muuttua viikossakin uudeksi jos on sitoutunut elämäntaparemonttiin