Lue keskustelun säännöt.
Voidaanko synnytys käynnistää näillä perusteilla?
21.11.2010 |
LA tulevalla viikolla, vielä ei mitään tuntemuksia että olisi tulossa.
Mulla on raskausdiabetes. Kokoarviossa ei tuulut ilmi että tulokas olisi jotenkin isokokoinen syntyessään. Arvioivat että olisi 3500g LA:na.
Selkä on ollut todella huonona viimeisimmän kuukauden. Kahden vanhemman lapsen kanssa ei olla ulkoiltu kolmeen viikkoon. Esikoisen kanssa olin tällä viikolla ulkona tunnin verran kun nuorempi nukkui, mutta nuoremman kanssa en ole ulos päässyt kun ei itse vielä pue ja tarvitsee nostelua ja apua lähes kaikessa ja selkä ei vaan meinaa kestää.
Sisätiloissakin joudun aina nostaessani olemaan varuillani ettei yhtäkkiä lähdekään toinen jalka alta tai selkä petä. Jumpat eivät auta, kipulääkkeitä en raaski kauheasti syödä ja hieronta, kylmä tai kuuma on myös tehottomaksi todettu.
Välillä väännän itkua kun mies on töissä ja oma vessassa käyntikin on niin tuskaista.
Voisikohan käynnistyksen saada r-diabetekseen ja selkäkipuihin vedoten?
Kommentit (16)
Minä söin opiaatteja kipuihin, jotta pääsin vessaan, saikulla olin melkein koko raskauden, eivätkä käynnistäneet. Lopulta olin päivystyksessä reilun viikon ja vasta sitten alkoivat miettiä käynnistyksen mahdollisuutta sitten jos löytyy aikaa, viikkoja tuolloin 40 ja rapiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta en ole yhtä jyrkkä. :)
Jos ei ole vauvalla tai sinulla vaaraa, niin kannattaa vaan olla raskaana ja toivoa synnytyksen käynnistyvän itsestään.
Yritä hakkia apua kotiin, eikö oikeasti ole mitään keinoa? Joku naapuruston/tuttujen teinilikka ulkoiluttamaan lapsia iltapäivisin ja viikonloppuisin?
Minulla yksi synnytys käynnistettiin ja se oli ihan tuskaa. Ja jälkeenpäin ajatellen turha käynnistys. Tiedän tosiaan loppuraskauden fiiliksen, että tulis jo ja olo on tuskaa. Mutta ei käynnistystä kuin viimeisesä hädässä!
Raskausdiabeteksen täytyy olla todella paha, jotta sen myötä käynnistettäisiin. 3,5 kiloinen lapsi ei myöskään ole niin iso. Toki nuo arviot heittävät ja pahasti (esikoisesta annettiin arvio 3,5 kiloa ja lapsi oli syntyessään 4,2 kiloa).
Selkäkivut eivät myöskään ole peruste, voin sanoa ihan kokemuksesta. Ja mulla siis on selän kanssa ongelmia ihan ilman raskauttakin.
Mulla tosiaan esikoisen kanssa käynnistettiin vasta 40-1 (syntui 40+5) ja vasta sitten kun raskausmyrkytys oli päässyt todella pahaksi. Alkava myrkytys oli ollut tiedossa jo suunnilleen rv 37.
Yritä nyt vain jaksaa vielä vähän aikaa. Sinulla ei ole paljoakaan raskautta enää jäljellä eli ihan loppusuoralla mennään =)
mä todella tykkään olla raskaana, mulle tää on siunattu tila ja yritän nauttia!
Mutta tosiseikka on että vanhempien lasten hoito kärsii siitä että selkä on järkyttävän huonossa kunnossa, niin ettei voida edes ulkoilla.
Yksi päivä makasin pitkään lattialla siksi etten vaan päässyt ylös kun sattui niin pirusti. Siinä sitten yritin ohjeistaa esikoista etsimään puhelinta että voisin soittaa apua, nuoremman repiessä virnuillen mun naamaa.
Ja mies ei saa saikkua että voisi olla kotona sen takia että akalla "vähän" selkä reistaa.
Olisi ihan eri asia olla yksikseen tai kouluikäisen kanssa tälläisen selän kanssa.
Mutta itseänihän mä tässä vaan ajattelen, en tietenkään vanhempien lasten hoitoa ja turvallisuutta.
Sisko ja miehen sisko käyvät joskus auttelemassa viikolla aina sen verran että käyn neuvolassa yksin ja ovat hetkisen päivisin mun apuna.
Ovat olleet todella ihana apu, mutta kaikkein mieluiten sitä itse olisi lastensa kanssa toimintakykyinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minulla molemmissa raskauksissa raskausdiabetes. Ensimmäisestä ei käynnistetty kun koko arviot oli samaa luokkaa kun sinulla...
Toinen sitten käynnistettiin mutta koko arvio oli jo yli 4 kiloa joten käynnistettiin.
Mutta itseänihän mä tässä vaan ajattelen, en tietenkään vanhempien lasten hoitoa ja turvallisuutta.
Ei olekaan kyse vanhempien lasten hoitamisesta, vaan vauvan hyvinvoinnista. Jos et kykene hoitamaan, niin palkkaatte lapselle hoitajan. Jos e ei onnistu, niin sitten haet lekurilta saikkutodistuksen ja mies SAA jäädä kotiin hoitamaan lapsia. Tosin palkatonta se on sekin, mutta ovatpahan lapset turvassa. Itse joudutte nyt valitsemaan mitä teette. Vauvaa ei riskeerata sen takia, että teillä on vähän lastenhoitovaikeuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tapahdu sormia napsauttamalla, vaan tilanteessa, jossa lapsi ei vielä tee mitään tuloa, joudut olemaan sairaalassa arviolta 1-3 päivää ensin "kypsyteltävänä" ja sitten vasta voidaan tehdä muita toimenpiteitä. Oletko valmis olemaan esikoisesi luota pois monta päivää jo ennen synnytystä, ja vielä synnytyksen jälkeenkin??
Omat lapseni ovat käynnistettyjä molemmat, ensimmäinen verenpaineeni äkillisen nousun vuoksi laskettuna päivänä, ja käynnistys kesti n. 3 vrk, ja synnytyksen jälkeen oli vielä bilirubiiniseurantaa, eli olin viikon sairaalassa. Toinen lapsi käynnistettiin muutamaa päivää ennen laskettua kokoepäilyn vuoksi, ja ihan suotta, sillä painoi vain 3590, eli tosi normaalin kokoinen... Olisi mieluusti saanut kasvaa rauhassa.
mies ajattelee nyt sun ja vauvan parasta jää hän palkattomalle lomalle kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tapahdu sormia napsauttamalla, vaan tilanteessa, jossa lapsi ei vielä tee mitään tuloa, joudut olemaan sairaalassa arviolta 1-3 päivää ensin "kypsyteltävänä" ja sitten vasta voidaan tehdä muita toimenpiteitä. Oletko valmis olemaan esikoisesi luota pois monta päivää jo ennen synnytystä, ja vielä synnytyksen jälkeenkin??
Omat lapseni ovat käynnistettyjä molemmat, ensimmäinen verenpaineeni äkillisen nousun vuoksi laskettuna päivänä, ja käynnistys kesti n. 3 vrk, ja synnytyksen jälkeen oli vielä bilirubiiniseurantaa, eli olin viikon sairaalassa. Toinen lapsi käynnistettiin muutamaa päivää ennen laskettua kokoepäilyn vuoksi, ja ihan suotta, sillä painoi vain 3590, eli tosi normaalin kokoinen... Olisi mieluusti saanut kasvaa rauhassa.
Itselläni tosiaan alettiin käynnistää 40+1 raskausmyrkytyksen takia. Vauva syntyi vasta 40+5. Siihen päälle olin vielä viisi päivää sairaalassa, kun vauva veti heti syntymän jälkeen siniseksi kasvoiltaan ja alkoi täristä, mikä tiesi lasten tehoa. Lopullisena syynä tuolle oli ihan stressi nopean synnytyksen takia. Synnytys kesti yhteensä puolitoista tuntia (ja laskeminen siis aloitettiin ekoista supistuksista, joten synnytys oli todella nopea). Tuossa nyt yksi esimerkki siitä, miten käynnistäminen voi vaikuttaa vauvaan ja voin taata, ettei se äidillekään mikään miellyttävä kokemus ole (äkillisesti alkaneet ja helkutin kipeät supistukset).
on itsellänikin käynnistetty kun ei kuulunut kahteen päivään vesien menon jälkeen.
13 h käynnistyksestä syntyi kympin vauva.
Ei siis ole täysin vieras juttu tuo käynnistys. Ja ihan yhtä kivulias oli seuraavan lapsen normaalisti käynnistynyt ja edennyt synnytys joka kesti 12h.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
spontaanisti alkaneen synnytyksen kokeneena voin suositella ihan sitä spontaania. Käynnistettäessä supistukset ovat ihan omaa luokkaansa kuin spontaanissa. Käynnistetyssä tuntui että supistelujen välissä ei ollut taukoa vaan että olisi yhtä ainoota supistusta ollut. Tämän kokeneena voin suositella spontaania synnytystä...varsinkaan kun painoarvio on normaali eikä muutakaan syytä käynnistykselle ole.
spontaanisti alkaneen synnytyksen kokeneena voin suositella ihan sitä spontaania. Käynnistettäessä supistukset ovat ihan omaa luokkaansa kuin spontaanissa. Käynnistetyssä tuntui että supistelujen välissä ei ollut taukoa vaan että olisi yhtä ainoota supistusta ollut. Tämän kokeneena voin suositella spontaania synnytystä...varsinkaan kun painoarvio on normaali eikä muutakaan syytä käynnistykselle ole.
Itse koin kummatkin synnytykset yhtä kivuliaina. Luulin että käynnistetty oli kauhea, kunnes sain toisen lapsen spontaanisti ja ihan yhtä helvettiä oli sekin..
Eipä siis auta muuta kuin kärvistellä pari viikkoa jos ei ala itse tulemaan.
Nautin nyt näistä kivuliastakin päivistä, viimeiseksi kun jää. Ulkoilkoot vanhemmat muksut pimeän aikaan isänsä kanssa. Sitten kun selkä taas kantaa niin asutaan ulkona.
Kiitos asiallisista vastauksista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on itsellänikin käynnistetty kun ei kuulunut kahteen päivään vesien menon jälkeen.
13 h käynnistyksestä syntyi kympin vauva.Ei siis ole täysin vieras juttu tuo käynnistys. Ja ihan yhtä kivulias oli seuraavan lapsen normaalisti käynnistynyt ja edennyt synnytys joka kesti 12h.
Ap
varmasti vaikuttaa synnytyksen etenemiseen.
Itsellänikin käynnistettiin (ja ihan turhaan, jälkeen päin sanottuna. Itse pyysin ja itkin, oikea typerä lehmä.) ja kesti kolmatta vuorokautta käynnisyä. Ja itse synnytys oli kuin tykinsuusta, ei mitenkään kiva kokemus.
Jonka jälkeen oltiin vauvan kanssa viikko sairaalassa vielä, oli siinä sairaalassaoloa kerrakseen.
että raskautta ei päästetä yliajalle, jos äidillä on insuliinihoitoinen gestaatiodiabetes. Viikkoja nyt kasassa 37+2 ja ensi viikolla menen taas ultrattavaksi. Kaksi viikkoa sitten kokoarvio oli 3kg ja lasketun ajan painoarvio noin 4kg. Ilmeisesti käytännöt vaihtelevat sairaaloittain, mutta ainakin tämän lääkärin puheiden mukaan, eivät päästä insuliinia piikittäviä äitejä lainkaan yliajalle, vaikka kokoa ei valtavasti olisikaan.
Eikä ETENKÄÄN tulevaa lastaan. Käynnistys on aina lapsen kannalta riski, eikä siihen lähdetä ihan kevyin perustein. Se että äiti ei viitsi olla raskaana, ei riitä syyksi. Raskauden jatkumisen pitää olla lapselle isompi riski kuin synnytyksen käynnistämisen, jotta asiaa edes harkitaan.