Lue keskustelun säännöt.
Missä on suvivirsi kielletty?
07.10.2010 |
Aina maahanmuuttokeskustelussa tulee joku valittamaan että maahanmuuttajat vaalivat omaa kulttuuriaan eivätkä assimiloidu suomalaiseen kulttuuriin tarpeeksi nopeasti ja tehokkaasti. Haluaisin nyt ihan oikeasti tietää missä näin on tapahtunut? Missä ovat maahanmuuttajat vaatineet jotain suvivirsi tai vastaava kieltoa ja saaneet kielletyksi? Ihan oikeaa tietoa haluaisin, ei sellaista joka on tapahtunut"yhdelle tutulle" vaan että jollakin olisi henkilökohtainen tieto ja tarkka paikka?
Kommentit (5)
miksi siitä syyllistetään näitä maahanmuuttajia. Mun mielestä koulujen ja päiväkotien pitäis olla jämäköinä tässä aiheessa. Saahan sitä pyytää ja ehdottaa vaikka mitä, mutta koulun ei ole pakko siihen suostua.
En itse oikein usko tälläisiin vaatimuksiin ja siksi mietinkin onko joku joskus vaatinut ja jos on niin missä ja kuka? Itse tunnen paljon maahanmuuttajia monesta maasta ja kaikki ovat sitä mieltä että on hyvä oppia suomalaista kulttuuria vaikka se olisi omassa elämässä vain lisä eikä kokonaan korvaisi omaa kulttuuria. Maahanmuuttajat oikeasti arvostavat monia asioita suomalaisessa kulttuurissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miksi siitä syyllistetään näitä maahanmuuttajia. Mun mielestä koulujen ja päiväkotien pitäis olla jämäköinä tässä aiheessa. Saahan sitä pyytää ja ehdottaa vaikka mitä, mutta koulun ei ole pakko siihen suostua.
En itse oikein usko tälläisiin vaatimuksiin ja siksi mietinkin onko joku joskus vaatinut ja jos on niin missä ja kuka? Itse tunnen paljon maahanmuuttajia monesta maasta ja kaikki ovat sitä mieltä että on hyvä oppia suomalaista kulttuuria vaikka se olisi omassa elämässä vain lisä eikä kokonaan korvaisi omaa kulttuuria. Maahanmuuttajat oikeasti arvostavat monia asioita suomalaisessa kulttuurissa.
samat kokemukset mulla. En ole itse kuullut noita vaatimuksia, mutta kyllä mulla on sellainen kuva, että ainakin Helsingissä on jotain esitettykin. Mun eräs sukulainen on työskennellyt maahanmuuttajista etenkin somalien kanssa (ja sanottakoon nyt tässä, että hänellä on paljon somaliystäviä, ja sen takia minäkin tiedän jonkin verran somalien oloista SUomessa), ja hänen puheistaan oon käsittänyt, etteivät ne huhut nyt aivan perättömiä ole.
Mä luulen, että tää liittyy siihen samaan ilmiöön, joka muutenkin on tietyillä maahanmuuttajaryhmillä, esim. juuri somaleilla: kun pelätään oman identiteetin menettämistä, niin pidetään esim. uskonnosta hirveän tiukasti kiinni. Tämä näkyy vaikkapa hunnun käytössä: siihen aikaan, kun somalipakolaisia tuli Suomeen, Somaliassa ei ollut tapana pitää huntua. Jotkut saattoivat käyttää huivia, mutta se oli hyvin viitteellinen, ei kovin peittävä. (Nämä tiedot peräisin tältä sukulaiseltani.)
Kuten sanottu, kaikki mun tuntemat maahanmuuttajat haluavat integroitua yhteiskuntaan, joten uskon, että tällaisten vaatimusten takana on todella pieni ryhmä, eivätkä nämä tapaukset ole kovin yleisiä.
Jo joutui armas aika
- tasa-arvoisesti kaikille kevätjuhlaan osallistujille!
On olemassa yksi laulu, joka on niin suomalaisille nykykoululaisille kuin heidän vanhemmilleen ja isovanhemmilleenkin merkinnyt kesälaitumen avautumista kouluvuoden päättyessä. Sävel on tuttu kaikille, ja sanat ylistävät heräävän kesän kauneutta, riippumatta siitä mitä kukin laulaja pitää tuon kauneuden alkulähteenä:
JO JOUTUI ARMAS AIKA
Jo joutui armas aika
ja suvi suloinen,
kauniisti joka paikkaa
koristaa kukkanen.
Nyt lämpöänsä suopi
taas säteet auringon,
ne luonnon uudeks luopi,
sen kutsuu elohon.
Taas niityt vihannoivat
ja laiho laaksossa,
puut metsän huminoivat
jo lehtiverhossa.
Nyt linnut sinitaivaan
kauniisti visertää,
ja aallon kaarnalaivaan
käy reima tuulispää.
Jo joutui armas aika
ja suven ihanuus,
tää vehreys, sen taika
on aina ihan uus.
Se vuosi vuoden jälkeen
mun valtahansa saa,
oot vehmastoista kaunein,
sä kesäöiden maa!
Tutultahan sanat soinnahtivat, ja nostivat mieleen menneiden kevätjuhlien muistot, ehkäpä myös tulevan juhlan odotuksen. Huomasitko kenties silti, ettet muistanutkaan laulun sanoja tarkalleen tällä tavalla? Ei hätää, muistisi on todennäköisesti kunnossa. Kyseessä on sanoittaja Miiroskarin (miiroskari@luukku.com) ehdotus tutun laulun päivittämiseksi sekä nykysuomalaisille että tulevillekin polville sopivaksi. Miiroskari kirjoittaa (koko artikkeli julkaistu keväällä 2003 ainakin Opettaja-, Hiidenkivi- ja Järjen Ääni -lehdissä):
"Suvivirren kirjoitti perimätiedon mukaan Gotlannin piispa Israel Kolmodin (1643-1709) juhannusaamuna 1693 ihaillessaan saarensa kesäisen luonnon kauneutta. Suomessa virsi ilmestyi arkkina jo vuonna 1700 ja liitettiin vuoden 1701 virsikirjaan. Tämän kaikkien tunteman tutkinto- ja juhannusvirren sävelmä on ruotsalainen kansanlaulu Migh giör stoor lust och glädje, joka painettiin ensi kerran vuonna 1697. Suvivirsi on perinteinen koulujen kevätvirsi sekä Suomessa että Ruotsissa."
Miiroskari ehdottaa artikkelissaan perinteen säilymisen turvaamista muuttamalla tuon kansanlaulun sanoja vielä kerran, mutta "hellävaraisesti ja sen perinteitä kunnioittaen niin, että virttä voitaisiin jatkossakin kuulla kaikissa Suomen kouluissa". Hän on ehdotuksessaan tiivistänyt laulun sisällön kolmeen säkeistöön, kun vanhassa virressä säkeistöjä on kaikkiaan kuusi, joista kuitenkin on ollut tapana laulaa vain 2 - 4 ensimmäistä.
Suosittelemme lämpimästi, että kaikki ne suomalaiskoulut, joiden oppilaissa ja henkilökunnassa on muitakin kuin kristittyjä, jo tulevana keväänä siirtyisivät kevätjuhlissaan käyttämään vaikkapa juuri tätä kaikille sopivaa sanoitusta.
Vain siten on pitkällä aikavälillä mahdollista saada moniarvoistuvassa koulumaailmassakin jokin arvokkaaksi koettu juhlaperinne säilytettyä, että siihen voi katsomuksesta riippumatta yhtä antaumuksellisesti osallistua koulun koko väki, kristitystä oppilaasta uskonnottomaan opettajaan ja jehovantodistajasta muslimiin. Vanhakin versio Suvivirrestä toki sopii edelleen veisattavaksi kirkossa ja muissa vain kristityille tarkoitetuissa tilaisuuksissa; olkoot kuitenkin kaikille yhteisiksi tarkoitetut tilaisuudet myös tasa-arvoisesti kaikille osallistujille sopivia ja yhteishenkeä luovia sekä koulun sisällä että kotien ja koulun välillä!
Kukaan ei siis tiedä (luulee vain) yhtään tapausta jossa joku olisi vaatinut suvivirren tai muun perinteen poistoa, vaikka maahanmuuttokriitikoiden mukaan"ihan kaikissa" kouluissa ja päiväkodeissa suomalainen kulttuuri on jo kielletty.
miksi siitä syyllistetään näitä maahanmuuttajia. Mun mielestä koulujen ja päiväkotien pitäis olla jämäköinä tässä aiheessa. Saahan sitä pyytää ja ehdottaa vaikka mitä, mutta koulun ei ole pakko siihen suostua.