Olisiko suomalaisten aika kyseenalaistaa jatkuva matkustelu lentokoneella?

Suomalaisille on kehittynyt jokin pakkomielle matkustaa vähintään kerran vuodessa ulkomaille, kuin statussymbolina. Jopa huvipuistoissa käymisestä on kehitelty sellainen niinkin pitkälle menevästi, että koulussa opettaja saattaa surkutella niiden oppilaiden kohtaloa, jotka eivät lomallaan päässeet huvipuistoon tai ulkomaanmatkalle? Tosissaan, näkeekö kukaan edellä mainitun ilmiön mielettömyyttä viimeistään nyt?

Kotimaan matkailu saattaa maksaa saman verran, kuin ulkomaanmatka. Silti lapsia, jotka eivät pääse etelän maihin rannoille makaamaan tai Alpeille laskettelemaan vähintään kerran vuodessa, surkutellaan. Voisiko näiden lasten vanhemmilla ollakin jo pidemmältä ajalta kehittyneempi näkemys lentämisen vaikutuksista ilmastoon? Siihen, mihin se nyt on johtanut.

Suomen matkailu majapaikkoineen on avartavaa ja virkistävää yhtä lailla. Turvallisuusriskikään ei ole yhtä suuri, kuin jos lapsi on ulkomailla ja joutuu eroon vanhemmistaan. Eri kansallisuudet ja kielet näkyvät ja kuuluvat jo täälläkin. Mikä voittaa kesän muistoja äänineen ja tuoksuineen, ihan Suomessa? Kotikaupungissakin.