Kapinoitko aikuisena koskaan omia vanhempiasi vastaan?
Minä kapinoin nyt 30-40 vuotiaana omalla tavallani. Omat vanhemmat ovat niin perinteisia ja vanhoillisia ihmisiä kuin olla ja voi.
- vanhempien mielestä hyvät ja kunnolliset ihmiset heräävät kuudelta aamulla, minä herään monesti 9 pintaan kun aloitan etätyöpäiväni
- lapsuudessa päivällinen syötiin tasan viideltä ja koko perheen voimin, minä syön keskieurooppalaisen illallisen 9-12 välillä illalla
- lapsuudessani oli aina melkein pakko juoda maitoa ruokajuomana, minä juon lasillisen punaviiniä
- asun ja elän yksin, vanhemmat menivät naimisiin perinteiseen tapaan ja sitten lapsia tekemään.
- en vietä jouluja enkä muitakaan juhlia, lapsuudessani joulu vietettiin perinteisin menoin. Lopetin joulunvieton, kun muutin omaan kotiin.
Kommentit (12)
Kerron hyvin minimaalisesti asioistani. Helpointa kaikille.
Teetkö tuon kaiken vain sen takia, että vanhempasi tekivät/tekevät toisin?
Sellainen kapina ei minun mielestäni kuulu aikuisuuteen. Omalla tavallaan voi toki elää, mutta kunnioittaen sitä, että vanhemmat elävät myös omallaan.
Ei mulle tullut lapsuudessa sellaista oloa, että pitäisi elää samalla tavalla kuin vanhemmat. Omiin valintoihin on kannustettu. Lapsilla toki on sellaiset säännöt kuin vanhemmat määrittelee, eikö se ole ihan luonnollista. Ei mun vanhemmatkaan varmasti enää ihan samaan tyyliin elä kuin silloin lasten ollessa kotona.
Ei kai sitä kapinaksi kaikki kutsu, jos elää luonnostaan erilailla. Alkoholi ei taida olla kaikille hyvä, en tiedä sopiiko se joillekin?
Miten aikuinen edes voi kapinoida ketään vastaan? Joudutko kotiarestiin ja menetätkö viikkorahasi kun elät aikuisen elämääsi vapaasti omana itsenäsi?
En ole tekemisissä toisen vanhempani kanssa.
En koe sitä kapinaksi, että 40-vuotiaana ajattelen esim. alkoholista, uskonnoista ja vaikkapa heräämisajasta toisin kuin vanhempani.
Enpä juuri. Olin kai sen verran fiksumpi, että tajusin jo silloin heidän olevan pääosin oikeassa.
Kyllä.
Halveksin lisääntyjiä.
Narskuemäni synnytti minut vaikken tahtonut. Maailma on minulle velkaa.
Olen sukuni järkevin syntipukki lapsi, kaikki muut ovat narsisteja.
Miksi koet että tuo on kapinaa? Eikö se ole vain sun omaa elämääsi aikuisena? Ei mun vanhemmat edes tiedä mihin aikaan herään tai syön illallisen, miksi tietäisivät?