Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä muita jotka ovat sairaslomalla ptsd:n vuoksi? Traumojen. Vähän syyllinen olo.
27.01.2023 |
Tässä olen antanut itseni ihan rauhassa toipua enkä todellakaan ole ollut työkykyinen mutta hävettää ehkä vähän se, että sairasloma venyi vielä aika pitkälle.
Minulle tuli keskivaikea masennus vaikean elämäntilanteen myötä ja vaikka tosi paljon tein töitä, yritin vaan jaksaa niin kyllä se romahdus sieltä sitten tuli.
Olen kuitenkin ollut aina vahva ja ymmärrän, että vaikeetkin tunteet kuuluvat elämään ja joskus on raskasta, se kuuluu elämään. Sitä tulee sitten ajatelleeksi, että olenko vääristä syistä sairaslomalla ja onko siihen minulla edes oikeutta.
Syön lääkkeitä ja alkaa tuntumaan, että kyllä olo kohenee tästä ja pääsen työelämään varmaan tämän sairaslomajakson jälkeen takaisin. Työn ohella sitten pääsen käymään psykoterapiassa ja saan pääni kuntoon.
Nyt vain haen taas rytmiä ja parempia valintoja elämään tässä ilman paineita työstä. Se tuntuu joskus väärältä mutta myös oikealta.
Kommentit (4)
Olet saanut sairauslomaa syystä. Lakkaa sen oikeutuksen ajatteleminen. Kuka huolehtii sinun ihmisenä jaksamisestasi ja pitää puoliasi jos et sinä itse? Nyt on aika olla armelias ja se paras mahdollinen ystävä itsellesi.
Lepää, ulkoile, tee asioita jotka tuottavat mielihyvää. Moni muu olisi varannut tähän "oikeuden" jo paljon ennen sinua.
Tsemppiä toipumisen tielle! Tulen jossain perässäsi, hyvine neuvoineni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olet saanut sairauslomaa syystä. Lakkaa sen oikeutuksen ajatteleminen. Kuka huolehtii sinun ihmisenä jaksamisestasi ja pitää puoliasi jos et sinä itse? Nyt on aika olla armelias ja se paras mahdollinen ystävä itsellesi.
Lepää, ulkoile, tee asioita jotka tuottavat mielihyvää. Moni muu olisi varannut tähän "oikeuden" jo paljon ennen sinua.
Tsemppiä toipumisen tielle! Tulen jossain perässäsi, hyvine neuvoineni.
Niin näin olenkin tässä yrittänyt ajatella, että teen tämän nyt oman itseni vuoksi ja että pääsen taas oikeasti elämään kiinni. Tämä on ihan oma suunnitelmani ja tähtään siihen, että saan peruspalikat elämässä kuntoon. Eli jaksan siivota, käydä kaupassa, suihkussa ja harrastaa vähän jotain. Se on jo tosi suuri muutos, sitten vasta työelämään takaisin.
Tsemppiä sinullekin!! Kiitos :) ap
Traumatisoitunut ihminen on monesti vaativa itseään kohtaan, niin minäkin. Itsekin syyllistin itseäni työkyvyttömyydestä vuosia, tunsin huonoa omaatuntoa saikuista. Nykyään olen oppinut hieman myötätuntoa itseäni kohtaan, kroonistuneen tilani kanssa.
Älä siis soimaa itseäsi vaan käytä energia paranemiseen. Tsemppiä!
up