Kuinka moni valtion/kunnan työntekijä ajattelee säästöjä?
lääkäri tai muu. Tuli vaan tuosta elinsiirtokeskustelusta mieleen...
Jos lääkäri tekee jonkin hoitopäätöksen, ei se mahdollinen säästö häntä henkilökohtaisesti koske. Itse työskentelen kunnalla ja säästöt näkyy lähinnä niin, että henkilökuntaa on joka paikassa liian vähän. Koskaan en ole asiakkaalleni antanut huonompaa palvelua siksi, että se olisi halvempaa. En minä siitä itse mitään hyödy, ei siinä ole mitään järkeä. Teen omatuntoni ja ammattietiikkani mukaisesti. Eri asia sitten, jos esim. suosittelen jotain palvelua jota asiakkaalle ei sitten kuitenkaan myönnetä (tällöinkin eri ihminen on niitä suosituksia ja hakemuksia lukemassa kuin minä).
Kommentit (2)
ajattelen säästöjä silloin ne ovat myös asiakkaan säästöjä tai jos jossain lähinnä meidän sisäisessä jutussa on kaksi "yhtä hyvää" toteuttamiskelpoista vaihtoehtoa. Esittelen ne työtiimilleni tai jossain tapauksissa asiakkaalle (esim silloin kun tuotetaan joku koulutuspaketti toiselle korkeakoululle tms) ja kerron mitä niihin liittyy, kulut mukaan luettuna. Niistä sitten yhdessä valitaan se paras vaihtoehto.
Asiakkaalle esitellään kuitenkin vain ne kulut, mitkä hän itse maksaa, mielestäni on turha sekoittaa (ja joskus pelästyttää) näitä ihmisiä sillä mitä heidän saamansa palvelu todellisuudessa maksaa. TÄmä pätee yhtä hyvin meillä koulutuspuolella kuin terveydenhoidossakin.
Koskaan ei tarjota asiakkaalle huonompaa palvelua sen takia että se tulee kalliimmaksi, mutta joskus jon hyvää palvelua ottaa huomioon se hinta, jonka asiakas joutuu siitä maksamaan ja antaa asiakkaan valita, haluaako hän sen maksaa.
Toimeentulotuessa on välillä pakko ajatella. Jos asiakas esim. väittää ettei itse pysty järjestämään muuttoa, se myönnetään halvimman mukaan eli itse pitää vuokrata pakettiauto, eikä aleta kalliita muuttoja tilailemaan. Sama juttu harrastuksissa: ei myönnetä kalliita harrastuksia mihin ei ehkä tavan tallaajallakaan olisi mahdollisuutta, vaan vastaava halvin mahdollinen. jne.jne.