Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Isän suhde itsenäistyneeseen nuoreen
27.10.2022 |
Esikoisemme muutti syksyllä omaan asuntoon. Kaikki on kunnossa, on opiskelupaikka, töitä, tyttöystävä ja kavereita. Oma asunto on aika lähellä kotiamme, ja nuori on käynyt meillä noin kerran viikossa.
Pieneksi huolenaiheeksi minulla on kuitenkin noussut, että etääntyvätkö isä ja nuori toisistaan. Nuori on joskus tyly ja lyhytsanainen isäänsä kohtaan, ja isä herkkänahkainen tämän suhteen. Isä kokee, että me vanhemmat olemme tällä hetkellä suhteellisen yhdentekeviä nuorelle. Kun tämä yhdistyy siihen, että nuori saattaa tosiaan vastata isälleen töksähtäväksi, niin isä sitten vetäytyy eikä halua ottaa kontaktia nuoreen.
Minua tämä ahdistaa, koska lapsuudenkodissani tapahtui samalla tavalla. Isä ei osallistunut millään tavalla, kun kävin opiskelijana kylässä äidin luona. Ei välttämättä edes tervehtinyt. Hänellä oli kyllä muutakin ongelmaa (alkoholi, mielenterveys) ja miehelläni ei näitä ongelmia ole, mutta jotenkin kavahdan tätä samankaltaisuutta.
Minusta on ihan sama, vaikka emme nyt juuri olekaan nuorelle kovin tärkeitä tai keskeisiä - voihan sitä silti kuulumiset vaihtaa ja jutella. Ei tietenkään pidä udella liikaa tai olla päällekäyvä, mutta minusta aikuisten pitää vähän kestääkin sitä, että nuoret nyt joskus töksäyttävät jotain, eikä heti ottaa etäisyyttä tämän takia.
Haluaisin, että mieheni jaksaisi pitää yllä suhdetta nuoreen vaikka nuorta ei nyt niin täysillä kiinnostaisikaan. Jos hän ei näin tee, pelkään että nuorta alkaa ahdistaa tulla kotiin, jos isästä tulee hänelle vieras. Itseäni ainakin ahdisti nuorena.
Onko neuvoja, kuinka kannustaa miestä tässä asiassa? Nyt hän lähinnä ärsyyntyy, jos yritän puhua näistä ajatuksista.
Kommentit (8)
Eikö teillä koskaan riidelty vai miksi töksähtelevyys saa tuollaisen kriisin aikaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko suhde ollut läheinen ennen kuin nuori on muuttanut pois?
On meillä riidelty, mutta mies harvemmin. Mies välttelee riitoja kovasti ja hänen lapsuudenkodissaan ei ole ikinä riidelty. Minun kanssani mies on joutunut opettelemaan riitelyä ja keskenään kyllä selvitellään välimme tarvittaessa, mutta lasten kanssa hän on kyllä riidellyt tosi vähän.
Vierailija kirjoitti:
Onko suhde ollut läheinen ennen kuin nuori on muuttanut pois?
Tämä on vaihdellut vuosien varrella. Lapsen ollessa alle kouluikäinen isä ja poika olivat aivan erottamattomat. Välillä on ollut etäisempää, välillä läheisempää, ja nykyään heillä on joitain yhteisiä kiinnostuksen kohteita, joista keskustelu kyllä sujuu edelleen, silloin kun sille päälle sattuvat. Sen sijaan small talk ei suju.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko suhde ollut läheinen ennen kuin nuori on muuttanut pois?
Tämä on vaihdellut vuosien varrella. Lapsen ollessa alle kouluikäinen isä ja poika olivat aivan erottamattomat. Välillä on ollut etäisempää, välillä läheisempää, ja nykyään heillä on joitain yhteisiä kiinnostuksen kohteita, joista keskustelu kyllä sujuu edelleen, silloin kun sille päälle sattuvat. Sen sijaan small talk ei suju.
Onko sen small talkin pakko sujua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Järjestäkää yhteisiä kivoja tilaisuuksia, menkää syömään joku lauantai tai perjantai- juttelu voi olla helpompaa ravintolan pöydässä kuin kotona, jossa voi liueta omiin tehtäviin. Meillä isä pitää vahvasti yhteyttä poismuuttaneisiin nuoriin, enemmän kuin minä , josta olen iloinen.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/05/18/myrskyisa-murrosika-aivosolut-…
Tee isälle selväksi, että tuo nuoren käytös on ihan normaali vaihe, mitä ei pidä ottaa liian henkilökohtaisesti. Sitten kun lapsi on yli 25v hän osaa taas vastaanottaa ja antaa kiintymystä, siihen asti yritettävä olla iloinen, että aivot kehittyvät normaalisti.
Alue: Aihe vapaa
Anna aikaa molemmille uudessa tilanteessa äläkä päsmäröi. Kyllä se siitä, jos kerran järki-ihmisiä molemmat.