Miten voi ystävystyä ihmisen kanssa, joka kursailee liikaa?
Olen tutustunut tosi kivaan ihmiseen, ja haluaisin hänet mukaan meidän perheen elämään. Käytännössä se on kuitenkin vaikeaa, koska hän edustaa ikäpolvea, jolla on tapana kursailla älyttömästi. Kyläilyistä ei oikein tule mitään, koska hän ei oikein tohdi ottaa yhteyttä, kun pelkää aina häiritsevänsä. Saa olla itse aina kovasti kutsumassa, ja vakuutella, ettei häiritse, vaan olisi kivaa, jos tulisi. Sitten kun hänet saa kylään, hän ei suostu syömään eikä juomaan mitään. Se on tosi hankalaa, kun meillä kuitenkin on lasten takia säännölliset ruoka-ajat, enkä voi käsittää sitä että joku ei tule yhteiseen pöytään, kun ruokaa on. Minulle olisi ilo tarjota hänellekin, ja vähintä mitä voisin tehdä, koska hänkin ihan hyvästä sydämestään on ostanut mm. legoja lapsilleni ihan vaan, koska se oli sattunut kävelemään lelukaupan ohi, ja tiesi, että meillä on legokausi menossa.
Miten tällaisen kursailijan kanssa oikein kuuluu toimia :D? Meillä on kolmen lapsen kanssa niin hektistä pikkulapsiarkea, etten kertakaikkiaan löydä itsestäni energiaa tällaisiin vakuutteluihin ja sosiaalisiin tansseihin. Meille saa tulla kylään ja ruokaa on kaikille, mutta en ehdi millään jatkuvasti vakuutella että olisi kiva nähdä ja myös syödä yhdessä.
Kommentit (3)
No ehkä hän ihan aidosti ei halua syödä teillä? Hänellä saattaa esim. olla hyvin herkkä vatsa tai hän tarkkailee painoaan. Tai sitten hänestä on vain jotenkin kiusallista syödä kylässä.
Eli älä maanittele tai painosta häntä syömään teillä, sellainen ei tunnu kivalta.
Vierailija kirjoitti:
No ehkä hän ihan aidosti ei halua syödä teillä? Hänellä saattaa esim. olla hyvin herkkä vatsa tai hän tarkkailee painoaan. Tai sitten hänestä on vain jotenkin kiusallista syödä kylässä.
Eli älä maanittele tai painosta häntä syömään teillä, sellainen ei tunnu kivalta.
Joo, ehkä se voi olla noinkin. Meillä on ruokapöytä olkkarissa, tuntuu vaan itsestä todella vaivaannuttavalta syödä siinä toisen istuessa sohvalla. Tunnen myös kyllä hänen lapsensa, ja ovat kertoneet, että hänen kanssaan on aina tällaista, eikä kukaan ole kyllä mistään ruokarajoitteista tmv maininnut. Mutta onhan sekin ihan totta, ettei ketään saisi painostaa syömään. Ap
Ap vielä jatkaa: Sitten tosiaan kuulen tutuilta, että hän kovasti aina kyselee meidän kuulumisia, ja on ihan selvästi aidosti kiinnostunut perheestämme. Se tuntuu älyttömän hyvältä, koska hän on ihana ihminen. Eli en usko, että tässä olisi kyse sellaisesta väärinymmärryksestä, että minä vain olettaisin hänen haluavan tulla kylään, mutta hän ei oikeasti haluaisi.