Millaisia piirteitä lapsuuden kavereillasi on ettet enää aikuisena kelpuuttaisi ystäväksi?

Lapsuuden kaverini on sellainen takertuva hössöttäjä, joten ei ole paljon lukion jälkeen kiinnostanut enää.

Vaihto ammattikoulussa toiseen ammattiin opiskelemaan kesken kaiken eikä saannut sitäkään suoritettua ja tuli raskaaksi alaikäisenä ja nykyään kulkee yläaste ikäisien kanssa samoissa porukoissa itkevä vauva autossa mukanaan. Nyt ollaan 20-vuotiaita.

Hän ivaa ja pilkkaa muiden ulkonäköä.

Vierailija kirjoitti:

Vaihto ammattikoulussa toiseen ammattiin opiskelemaan kesken kaiken eikä saannut sitäkään suoritettua ja tuli raskaaksi alaikäisenä ja nykyään kulkee yläaste ikäisien kanssa samoissa porukoissa itkevä vauva autossa mukanaan. Nyt ollaan 20-vuotiaita.

Oletko tehnyt lasun?

Ilkeys, nimittely, kovien aineiden käyttö tai jotenkin harmaa mielipiteetön, ei ota selvää, jossain on ketunhäntä tai juorukerho.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaihto ammattikoulussa toiseen ammattiin opiskelemaan kesken kaiken eikä saannut sitäkään suoritettua ja tuli raskaaksi alaikäisenä ja nykyään kulkee yläaste ikäisien kanssa samoissa porukoissa itkevä vauva autossa mukanaan. Nyt ollaan 20-vuotiaita.

Oletko tehnyt lasun?

En ole itse ollut todistamassa tilannetta olen vain kuullut paikalta olijoilta tilanteesta ja kannustin heitä ehdottomasti tekemään lasun tilanteesta ja vastaavanlaisista jos he tietävät lisää. Tietääkseni ainakin yksi heistä on tehnyt lasun.

Se on homo. 🤮

M 27

Nuoruudenkaveristani on tullut juoruakka. Hän puhuu pahaa seläntakana, eikä hänellä ole mitään suodatinta, koska siitä pahansuopaisuudesta ovat saaneet myös meidän lapset osansa. En voisi olla enää tekemisissä tuollaisen ihmisen kanssa. Otin etäisyyttä, en ole katunut. Näin on parempi.

No aika monen kanssa on vain yksinkertaisesti niin erilaiset arvot ja elämäntyyli, ettei enää olla kavereita. Vaikka heissä siis mitään vikaa ole.

Ala-asteen paras kaverini oli köyhästä perheestä ja minä melko varakkaasta. En tosin tajunnut sitä lapsena, että oltiin varakkaita. Tällä kaverilla oli aika paljon sellaisia juttuja, että rikkaat on jotenkin pahoja ihmisiä ja hyväksikäyttävät muita jne. juttuja, jotka oli selkeästi kuullut aikuisilta. En nykyisin jaksaisi kuunnella sellaista.

Yksi on varas, toinen kiusaaja. Ei ne ollut kivoja mun mielestä silloinkaan kun oltiin lapsia mutta ei ollut valinnanvaraa juurikaan, itse kun olen joku ihme autisti.

Vierailija kirjoitti:

Vaihto ammattikoulussa toiseen ammattiin opiskelemaan kesken kaiken eikä saannut sitäkään suoritettua ja tuli raskaaksi alaikäisenä ja nykyään kulkee yläaste ikäisien kanssa samoissa porukoissa itkevä vauva autossa mukanaan. Nyt ollaan 20-vuotiaita.

Joko teit lasun?

Yksi kavereistani oli kunnon mulkvisti. Sanoi suu naurussa kaikkia ilkeyksiä päin naamaa, sit jos toisella naama venähti, heitti siihen, että "vitsi vitsi". Eli sai sanottua ääneen kaikki paskaisimmatkin ajatukset ja jos loukkaannuit, olit huumorintajuton pässi.

pilasi elämäni suoraansanottuna ja korjailen elämääni edelleen 40-vuotiaans

Lapsuuden ja nuoruuden paras kaverini "otti" aina välillä uuden parhaan kaverin, unohti minut täysin, hengasi uuden kaverin kanssa aikansa, mutta aina palasi luokseni häntä koipien välissä. Ja minä hölmö odotin kiltisti ja hänen palattuaan jatkoimme taas, kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Enää en suostuisi moiseen tempoiluun. Muita kavereita saa toki olla, mutta se totaalinen hylkääminen uuden kaverin löytyessä söi pientä ihmistä.

Olin kai liian kiltti lapsena. Ja johdateltavissa.

Oli epätavallisen kiinnostunut rikoksista ja sodista. Kantoi veistä mukana koulussa. Ihan mallikansalainen siitä kasvoi, mutta nykyään kiertäisin tuollaiset kaukaa.

Yksi nuoruudenaikainen ystäväni oli kleptomaani. Enää en huolisi ystäväksi.

Parhaasta lapsuudenkaveristani on tullut skandaaleja etsivä öyhöttäjä ja ehta wt-persu. Tiemme erosivat kun minä lähdin lukion jälkeen yliopistoon ja hän jäi seukkaamaan jännämiehensä kanssa, meni huoltoaseman baariin töihin ja pyöräytti mukulan. Sittemmin tietysti hänestä tuli yh-äiti.

Näemme joskus, ja valitettavasti ne kohtaamiset ovat kiusallisia. En pysty kuuntelemaan hänen juttujaan juuri ollenkaan. Mutta hyvät muistot onneksi jäi: lapsena ja nuorena meillä oli todella hauskaa yhdessä!

Melkein kaikista niistä harvoista kavereista joita oli on tullut vanhemmiten enemmän tai vähemmän ärsyttäviä. Jotkut ihan muuten vaan ja osalla puoliso myrkyttänyt täysin ennen niin mukavan ihmisen. 

Olen kaikkien lapsuudenystävieni kanssa edelleen ystävä, osan kanssa erittäin läheinen, osa vaan silloin tällöin moikataan -asteella. Kaikista ei tullut kovin kiinnostavia aikuisia, mutta siinäpä se. Ja saan kyllä kohtuu helposti myös uusia ystäviä, mutta pitäähän siinä olla aktiivinen. Olen tutustunut ja saanut uusia ystäviä mm. facebookin ystäväryhmistä.

Oli rajaton pomottaja ja kiusaaja. Välit menivät poikki ala-asteen jälkeen, ja vaikka olen myöhemminkin päästänyt elämääni haitallisia ihmisiä, niin nykyään osaan pitää semmoiset etäällä.