Muita, jotka ei yhtään välitä taistelujutuista viihteessä?

Draama syntyy konfliktista. Tietysti sen ei tarvitse olla fyysistä, mutta kyllä se minusta passaa siinä kuin kahden ihmisen sanallinen riitelykin.

Olen ittekkin vanhemmiten huomannut, että toiminta kohtaukset ei enää sytytä. Jotenkin nämä kehittyneet elämän arvot rauhantahtoisuuteen ja kyky huomata sekä tajuta elokuvien teennäisyys, tekee toimintakohtauksistakin lapsellisia. Kun katselee sillä silmällä, että huomaa stuntit, cgi, trikkikuvauksen, pienoismallit, ja kaiken feikin, ja vielä kun tietää sen olevan feikkiä, niin ei sitä vaan jaksa. Toisaalta taas olen huomannut, etten enää samalla tavalla uppoudu elokuviin kuin ennen. Jopa 247 big brotherin katselu on viuhdyttävämpää ja tositv tyyliset jutut kuin hollywood pläjäykset.

Toimintaleffat ovatkin tämän takia osittain tylsiä. Ei kiinnosta kattoa taistelua. Yleensä siinä ei edes ota selvää, mitä tapahtuu, kun niitä kohtauksia on leikattu niin paljon.

Vierailija kirjoitti:

Olen ittekkin vanhemmiten huomannut, että toiminta kohtaukset ei enää sytytä. Jotenkin nämä kehittyneet elämän arvot rauhantahtoisuuteen ja kyky huomata sekä tajuta elokuvien teennäisyys, tekee toimintakohtauksistakin lapsellisia. Kun katselee sillä silmällä, että huomaa stuntit, cgi, trikkikuvauksen, pienoismallit, ja kaiken feikin, ja vielä kun tietää sen olevan feikkiä, niin ei sitä vaan jaksa. Toisaalta taas olen huomannut, etten enää samalla tavalla uppoudu elokuviin kuin ennen. Jopa 247 big brotherin katselu on viuhdyttävämpää ja tositv tyyliset jutut kuin hollywood pläjäykset.

Totta. Puuduttavaa katsottavaa.