Mitä tekisit tässä tilanteessa?

Kuukautiseni ovat nyt 4 päivää myöhässä. Ensimmäinen raskaustesti näytti negatiivista. Teen toisen vielä huomenna. Toivon että olisi negatiivinen, mutta jos se sitten onkin positiivinen...

Olen 31-vuotias miesystäväni 37-vuotias. Kumpikaan ei ole koskaan varsinaisest halunut lasta, mutta samalla lasten saanti joskus tulevaisuudessa ei välttämättä ole ehdoton ei. Itselläni ei ole koskaan tullut minkään näköistä vauvakuumetta enkä ole edes pitänyt lapsia mitenkään suloisina. Lähinnä lapset ovat mielestäni ällöttäviä ja ärsyttäviä ja raskausuutisiin luonnollinen ensireaktio on aina onnittelujen sijasta osanotot. Kuitenkin olen erittäin empaattinen ja rakastava ihminen ja tiedän että jos itselläni olisi lapsia niin varmasti rakastaisin heitä enemmän kuin mitään muuta maailmassa ja haluaisin olla yhtä hyvä vanhempi lapsilleni kuin omat vanhempani ovat olleet minulle.

Olemme miehen kanssa olleet yhdessä vasta 11kk. Emme asu yhdessä ja näemme muutaman kerran viikossa. Tämä on miehen ensimmäinen parisuhde joten olemme haluneet edetä hitaasti. Kuitenkin molemmilla vahva tunne siitä että tämä on se oikea. Miellä on vahva henkinen yhteys, pystymme puhumaan kaikesta, meillä on samanlaiset arvot ja kiinnostuksen kohteet, harrastamme yhdessä ja olemme aina toistemme tukena. Olemme haaveilleet (tai no minä olen enemmän haaveillut mies on kommentoinut) yhteisestä tulevaisuudesta, yhteenmuutosta, naimisiin menosta, yhteisten lemmikkien hankkimisesta, mutta lähinnä tasolla sitten joskus tulevaisuudessa. Mies on vakityössä minä olen työtön. Asun 16-vuotiaan koiran kanssa kaksiossa, mies yksiössä. Mies ei pidä ollenkaan yhteyttä sukuunsa, vanhempiinsa tai siskoihinsa. Mahdollisena tukiverkostona hänellä on ehkä miehen ystävät. Minulla on erittäin lämpimät ja läheiset välit vanhempiini ja veljeeni ja iso suku josta varmasti voi kysyä apua.

Tuntuu että jos koskaan lapsia haluaisin niin tämän miehen kanssa niitä voisin tehdä. Me voitais ehkä jopa jotenkin pärjätä ja olla ihan toimiva perhe. Sitten joskus tulevaisuudessa. Mutta just nyt ei todellakaan olla valmiita vanhemmuuteen. Voisin ehkä olla valmis hankkimaan koiranpennun yhdessä, mutta en lasta. Mies on vahvasti abortin kannalla, mutta sanoi myös että päätös on loppupeleissä mun ja on tukena päätin mitä tahanssa. Jos pidettäisiin lapsi niin muuttaisi mun luokse asumaan ja olisi varmasti tosi hyvä isä lapselle. Toisaalta pelkään myös sitä että katuisin aborttia myöhemmin jos joskus tulevaisuudessa yrittäisimmekin tehdä lapsia eikä se enää iän takia onnistuisi. Kun periaatteessa jos haluaisin lapsia niin ne pitäisi tehdä nyt. ja toisaalta onko tällaisessa tilanteessa edes mahdollista saada aborttia jos ei halua pitää lasta?