Koiratietäjät: toinen koira?
Moikka! Kaipaisin asiallisia mielipiteitä toisen koiran pohdintaan liittyen. Meillä on siis 9kk ikäinen kääpiösnautseri. Sen kanssa elämä sujuu jo varsin mukavasti, vaikka toki on vielä teini eikä kaveria hankittaisi, ennen kuin nykyinen on vähintään 2v. Koiramme tykkää tosi paljon muista koirista. Se osaa olla hyvin yksin kotona, mutta säälittää kuitenkin, että molempien aikuisten ollessa työelämässä yksinoloa tulee niin paljon. Uskon, että koiran elämänlaatu paranisi kaverin myötä.
Mietin kuitenkin sitä, riittäisikö meillä resurssit toiseen koiraan. Meillä on kolme pientä lasta ja koiran kanssa touhuamiseen pystymme käyttämään n. 2h päivässä. Tähän sisältyy lenkit, koulutus, hoito ym. Mahdollisen toisen koiran kanssa aikaa ei tästä juuri pystyisi lisäämään. Millaisia kokemuksia teillä on, tarvitsevatko kaksi koiraa aikaa selvästi yhtä enemmän? Rahaa kuluu tietysti enemmän, siihen olen varautunut.
Kommentit (13)
Ihan tutkitustikin laitoveri samassa taloudessa parantaa koiran hyvinvointia, mutta en ottaisi toista koiraa vielä tuossa vaiheessa. Pitäisin kiinni alkuun suunnittelemastanne 2 vuoden rajapyykistä.
Teidän koira on vielä pentu ja edessä on murrosikä + muut kasvuvaiheet. Vaikka koira vaikuttaakin helpolta tapauksekselta, ette voi koskaan tietää mitä uusia puolia siitä löytyy, kun kaveri astuu kuvioihin mukaan. Vielä vähemmän tiedätte tästä uudesta tulokkaasta. Mitä jos kaikki ei sujukaan sen kanssa yhtä hyvin kuin ensimmäisen koiran kanssa? Riittävätkö resurssit hankalampaan pentuun ja siinä sivussa omia kasvuvaiheita läpikäyvään vanhempaan pentuun?
Suosittelen kahta koiraa noin pienellä ikäerolla vain tosi koirakokeneille ihmisille.
Kuinka pieniä lapset ovat? Ajatellen, jos koululaisina kuiten tulevat aikaisemmin kotiin koiralle seuraksi. 2 tuntia päivässä on aika vähän koiran kanssa. Ettekö siis muutoin ole kotona? Juoksetteko harrastuksissa töiden jälkeen? Itse kun kuiten ehdin töiden ohella olemaan n. 8 tuntia päivässä kotona+ nukkumiset.
Joo ehkä kirjoitin vähän epäselvästi, että joka tapauksessa otettaisiin toinen vasta nykyisen ollessa ainakin 2v. Lähinnä kaipaisin kokemuksia siitä, kuinka paljon aikaa ja vaivaa kahdesta koirasta on yhteen verrattuna.
Jos aletaan tosissaan pohtimaan toista koiraa, niin voi mennä 1-2 vuotta, että pennun saa. Todennäköisesti ottaisimme toisen rotuisen, joten alkuun selvittelyitä rotua ja sitten sopivaa kasvattajaa ja yhdistelmää :)
Tarkoitan tuolla kahdella tunnilla sitä, että koiran kanssa tehdään aktiivisesti 2 tuntia päivässä, eli ns. koiralle varattua aikaa. Yksinoloa tulee 8h päivässä, muuten joku kyllä kotona. Nyt lapset vielä alle kouluikäisiä, mutta esikoinen menee kouluun ensi syksynä.
Tuleeko esikoinen sitten ekalta luokalta itse kotiin, vai käykö iltapäiväkerhoa? Jos tulee kotiin itsenäisesti, olisi hyvä jo alkaa harjoittelemaan ulkoilua koiran kanssa.
Ilman muuta kannatta ottaa toinen koira! Meillä nyt 2 kääpiösnautseria (uroksia, leikkaamattomia) ja ovat parhaita kavereita, ikäeroa 3 vuotta. Kannattaa opettaa vanhempi ensin kävelemään hyvin lenkeillä ja koirakoulun kautta oppimaan tottelemaan käskyjä. Nuorempi koira kyllä oppii vanhemmalta miten olla kaikki huonotkin tavat) mutta sitäkin kannattaa käyttää yksin koirakoulussa että siihen myös saa oikean kontaktin.
Koirista on paljon seuraa toisilleen. Itse en koskaan pitäisi vain yhtä koiraa. Itse teen vain osa-aikatyötä pari krt viikossa eli muuten olen kotona mutta jos omistaja on töissä päivät niin ehdottomasti lajitoveri on silloin hyvä. Koira on laumaeläin.
Mielestäni kahdesta koirasta ei sisätiloissa ole sen enempää vaivaa kuin yhdestäkään. Se vaiva tulee siinä, jos ovat jotenkin eriparisia lenkeillä. Meillä esim. oli isokokoinen vanha koira ja pienikokoinen nuori koira. Vanhus sitten oli jo aika hidas, kun taas nuori oli hyvin vilkas. Siinä oli lenkeillä sovittelemista sen etenemisvauhdin kanssa. Uskoisin että tämän välttää, kun molemmat ovat suunnilleen samaa kokoa.
Kannattaa ottaa toinen. Eikä se aika mitä tarvitaan siitä lisäänny. Lenkit mennään yhdessä, ja joku kynsienleikkuu nyt ei kauan kestä. Turkkiroduilla trimmaukseen menee enenmän aikaa tai rahaa, mutta kyllä siinäkin minusta hyöty on suurempi.
Monestihan sitä sanotaan, että 2 menee siinä missä yksikin. Useinhan se menee näin, mutta esim. turkinhoitoon menee tuplasti aikaa. Itselläni on paimenkoiraa ja karvanlähdön aikaan 2 koiran harjaamiseen menee tuhottomasti aikaa.
Aluksi kannattaa myös varautua siihen, että koiria pitää lenkittää erikseen, kunnes tulokas on oppinut hihnakäytöksen salat. Muutenkin alku koulutus sun muut eivät välttämättä mene niin, että vanhempi koira häslää vieressä. Toki joku helppo yksilö saattaa vain solahtaa arkeen, mutta kannattaa varautua siihen, että alkuun aikaa riittää molemmille koirille erikseen.
Johanna1234 kirjoitti:
Joo ehkä kirjoitin vähän epäselvästi, että joka tapauksessa otettaisiin toinen vasta nykyisen ollessa ainakin 2v. Lähinnä kaipaisin kokemuksia siitä, kuinka paljon aikaa ja vaivaa kahdesta koirasta on yhteen verrattuna.
Jos aletaan tosissaan pohtimaan toista koiraa, niin voi mennä 1-2 vuotta, että pennun saa. Todennäköisesti ottaisimme toisen rotuisen, joten alkuun selvittelyitä rotua ja sitten sopivaa kasvattajaa ja yhdistelmää :)
Ihan selvästi kyllä tuon asian ilmaisit, mulla vaan lähti laukalle uhkakuvat. Teen vapaaehtoistyötä eläinsuojelussa ja tässä viime aikoina on saanut ratkoa aika paljon ongelmia, missä koronakoira 1 ja koronakoira 2 on otettu peräkkäin. Pahoitteluni huolimattomasta lukemisesta.
Omasta kokemuksesta kaksi koiraa jopa helpottavat arkea, koska koirat tarjoavat toisilleen seuraa ja virikkeitä. Alussa on varauduttava tekemään töitä, koska vanhemman koiran jo opituissa taidoissa tapahtuu lähes aina notkahdus, kun uusi tulokas saapuu taloon. Tämä tarkoittaa esim. hihnassa vetämistä, haukkumista jne. Alussa täytyy olla myös hyvin tarkka, että mahdollinen resurssien puolustaminen ei lähde lapasesta, vaan sitä ruvetaan ennaltaehkäisemään heti uuden koiran tullessa taloon.
Ongelmia tulee lähinnä silloin, jos toisella koiralla on käytöksen tai terveyden puolesta ongelmia. Tämä vaatii aikaa ja voimia, mutta samalla olisi kyettävä tarjoamaan riittävästi aikaa myös toiselle koiralle, jotta se ei ala kehittämään itselleen ongelmakäyttäytymistä.
Sen voi ajatella niinkin että jos tällä ei ole eroahdistusta ja uudella on, niin yhdessä huutavat sisällä. Pysy vain yhdessä koirassa, teillä on hulinaa muutenkin että koira saa tarpeeksi huomiota. Pennun kanssa pitää tehdä eri lenkit kun aikuisen kanssa, eri koulutukset, eri ruoka ajat jne. Ota vasta sitten kun tämä nykyinen on seniori. Niin itse tekisin. (Koiria on ollut 50vuotta.)
Meillä on aina ollut kaksi koiraa, jopa kolme juuri sen takia että olisi lajikumppani. Nykyisten narttukoirien ikäero on vain 5kk. Ne eivät ole ylimmät ystävät, mutta viihtyvät kuitenkin keskenään. Olisi kannattanut ottaa varmaan narttu ja uros. Naapuri otti koiran ja se selvästi kaipasi koiraseuraa koska karkasi aina meidän koirien luokse kylään. Koira sai myöhemmin kaverin ja ne ovat kuin paita ja peppu. Suosittelen ehdottomasti toista koiraa.