Mulla on ollut lapsesta saakka tosi pahoja univaikeuksia ja oikeastaan koko elämä mennyt pilalle sen vuoksi. Otin yhden uniläääkkeen ja nyt tuntuisi aivot toimivan paremmin.

Ja nyt mitä?

Olin kerran yhden psykiatrin vastaaanotolla ja hän olii sitä mieltä että unta on tosi vaikea tutkia.

Vierailija kirjoitti:

Olin kerran yhden psykiatrin vastaaanotolla ja hän olii sitä mieltä että unta on tosi vaikea tutkia.

Pitäisi tutkimuksissa siiitä että suljetaan eri ongelmia pois ja tutkitaan mikä vaikuttaa mihinkin että löydetään pätevä diagnooosi.

Unilääkkeissä on huonoa se, että uni ei ole laataavaa, toki laataavampaa kuin olla nukkumatta. Niihin jää helposti koukkuun ja toleranssi kasvaa nopeasti.

Univaikeudet on vaikeita, mutta itse pidän sääntönä, että voin kerran viikossa ottaa unilääkkeen, jos en pysty muuten nukkumaan.

Minulla unettomuuteen auttaa tarkka unirytmi, tarkka iltarutiinit, melatoniini (ehkä, kuuluu ainakin tuohon rutiiniin), meditointi iltaisin, liikunta silloin kun tein fyysistä työtä nukuin paremmin, ajatteluhetki ennen nukkumaan menoa (ajattelen päässä pyörivät ajatukset, kirjoitan niitä vihkoon ja päästän niistä irti), pimeä huone.

Voimia jaksamiseen.

Itsekin olen ollut lapsesta alkaen ujo ja pelännyt puhua. Menin sitten amatööriteatteriin ja nyt....

Vierailija kirjoitti:

Unilääkkeissä on huonoa se, että uni ei ole laataavaa, toki laataavampaa kuin olla nukkumatta. Niihin jää helposti koukkuun ja toleranssi kasvaa nopeasti.

Univaikeudet on vaikeita, mutta itse pidän sääntönä, että voin kerran viikossa ottaa unilääkkeen, jos en pysty muuten nukkumaan.

Minulla unettomuuteen auttaa tarkka unirytmi, tarkka iltarutiinit, melatoniini (ehkä, kuuluu ainakin tuohon rutiiniin), meditointi iltaisin, liikunta silloin kun tein fyysistä työtä nukuin paremmin, ajatteluhetki ennen nukkumaan menoa (ajattelen päässä pyörivät ajatukset, kirjoitan niitä vihkoon ja päästän niistä irti), pimeä huone.

Voimia jaksamiseen.

Kiitti vastauksesta. Joo otin yhden ja sen jälkeen totesin että täähän lamauttaa täysin mutta vasta sitä seuraavanpäivänä alkoi huomaamaan että tästähän tosiaan on hyötyä.

Vierailija kirjoitti:

Unilääkkeissä on huonoa se, että uni ei ole laataavaa, toki laataavampaa kuin olla nukkumatta. Niihin jää helposti koukkuun ja toleranssi kasvaa nopeasti.

Univaikeudet on vaikeita, mutta itse pidän sääntönä, että voin kerran viikossa ottaa unilääkkeen, jos en pysty muuten nukkumaan.

Minulla unettomuuteen auttaa tarkka unirytmi, tarkka iltarutiinit, melatoniini (ehkä, kuuluu ainakin tuohon rutiiniin), meditointi iltaisin, liikunta silloin kun tein fyysistä työtä nukuin paremmin, ajatteluhetki ennen nukkumaan menoa (ajattelen päässä pyörivät ajatukset, kirjoitan niitä vihkoon ja päästän niistä irti), pimeä huone.

Voimia jaksamiseen.

Minulla ihan sama. Rutiinit ovat ehdottoman tärkeitä. Joskus tuntuu, että jos menen sänkyyn vain puolikin tuntia normaalia myöhemmin, yö on pilalla, enkä saa unta.

Unilääkkeisiin en ole vielä turvautunut, enkä haluakaan. Melatoniinilla mennään, olipa vaikutus sitten oikea tai placebo. Pääasia on, että omat rutiinit auttavat uneen.

Vierailija kirjoitti:

Olin kerran yhden psykiatrin vastaaanotolla ja hän olii sitä mieltä että unta on tosi vaikea tutkia.

Ja sen jälkeen oletkin ravannut kymmenillä muilla psykiatreilla 😄

Ei se paljon ole jos työpäivät ovat 12 h kuutena päivänä viikossa.

Minulla sama juttu. Mitkään rutiinit tai muut toimet eivät auta. Ehkä aivan maksimissaan viikon saattaa toimia, mutta sitten se lakkaa ja alan piristyä taas iltaisin niin etten vain saa unta. Vaikka olisin fyysisesti kuinka poikki, en joko saa unta tai sitten nukahdan hetkeksi ja herään pirteänä, tai sitten heräilen ja nukahtelen pitkin yötä.