Selittämätön tuttuus tuntemattomassa ihmisessä
Oletko kokenut sellaista? Onko kukaan kokenut yhtäaikaa tuttuutta tuntemattoman ihmisen kanssa? Todella hämmentävä tunne. Kertokaa omia tarinoitanne, minäkin laitan tuohon omani.
Kommentit (19)
Joo, on tullut vastaan. Reinkarnaatioterapiassa selvisi miksi.
Tapasin nuorena eräässä tapahtumassa usean sadan kilometrin päässä kotoani pojan, joka oli ihan tutun oloinen. Kun katseemme kohtasivat, kävelimme heti toistemme luo ja aloimme jutella. Kysyin häneltä, että missä ollaan nähty, mutta hänkään ei tiennyt, vaan esitti vain saman kysymyksen minulle. Hänkin piti minua tuttunaan.
Käytiin läpi valtava määrä tapahtumia, niiden työvuoroja, kaveriporukoita, sukulaisia, paikkakuntia ja vaikka mitä, mutta ei keksitty mitään, missä oltaisiin voitu edes etäisesti nähdä. Koko tapahtuman ajan ohi kulkiessamme pysähdyimme aina uudestaan pohtimaan mysteeriä. Poika oli tosi mukava ja niin tutun ja oman oloinen, että siitä olisi voinut kehkeytyä vaikka mitä, jos en olisi ollut jo kihloissa.
Vieläkin vaivaa tuo tyyppi. Yleensä jälkeenpäin tajuan muka tutusta ihmisestä, että hän muistutti vain jotain oikeasti tuntemaani ihmistä, mutta en kertakaikkiaan tunne ketään sen pojan oloista ihmistä ja silti muka tunnen hänet.
Vierailija kirjoitti:
Tein juuri tätä sivuavan aloituksen tänne. Koin sellaisen tänään.
Jos tarkoitat sitä, missä tapaa toista ihmistä kovasti muistuttavan ihmisen, niin tein tämän aloituksen siitä inspiroituneena:)
-ap
sairas kirjoitti:
Joo, on tullut vastaan. Reinkarnaatioterapiassa selvisi miksi.
No miksi?
Voi olla tuttu edeltävässä elämässä. Reinkarnaatio on totta ja monesti saatat tuntea tuntematonta kohtaa jotain tuttua, koska teidän sielut on saattaneet silloin yhdessä viime paikassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tein juuri tätä sivuavan aloituksen tänne. Koin sellaisen tänään.
Jos tarkoitat sitä, missä tapaa toista ihmistä kovasti muistuttavan ihmisen, niin tein tämän aloituksen siitä inspiroituneena:)
-ap
Jep, sama aloitus.
Olen kokenut. Tuttuja entisistä elämistähän ne.
Vuosia sitten kävin tilaisuudessa, jossa oli lisäkseni n. 15 ennalta täysin tuntematonta ihmistä. Heistä useat vaikuttivat tutulta. Mietin kuumeisesti mistä he ovat minulle tuttuja. Jouduin lopulta kuitenkin toteamaan, etteivät mistään. He vaikuttivat selittämättömästi tutuilta.
Paljon myöhemmin itse asiassa tällä palstalla joku kristitty sanoi, että tuollainen kokemus voi olla kutsu rukoilla näiden selittämättömästi tutulta vaikuttavien puolesta.
Tuo selitys on kiva, ehkä se on juuri niin. Olin silloin (kun kävin siinä tilaisuudessa) vasta tullut uskoon.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
No eikö sellaisen ihmisen kanssa kannattaisi sitten lyöttäytyä juttusille kunnolla ja ottaa piiriin? Onko se ihme, ettei suomalaisilla ole kavereita, jos uusia ei hankita ja vanhat jossain vaiheessa väkisinkin harvenee.
Tai jos on etäisesti sukua. Ystävystyin erään naapurin kanssa ja hautausmaa käynnin ja sukututkimuksen perusteella selvisi yllättäin, että olemme serkkuja kymmenennessä polvessa.
Olette tunteneet jossain edellisessä elämässä. Ei siinä sen ihmeempää.
Joillakin ihmisillä on sellainen luonne että heitä on helppo lähestyä.
Joo. Osa niistä on harhaa ja hypnoottinen mielenkuvio. Tai itse luotu. Oikeasti se henkilö voi olla ihan erilainen luonne lopulta, eri arvomaailma. Joku muu voi olla kivempi ja sopiva. Riippuu tapauksesta.
Jotkut voivat olla entuudestaan tuttuja tai "tuttuja".
Osa muistuttaa kovasti jotakin toista ihmistä ja sitten on myös sellainen kurja fakta että aivot tekevät syystä tai toisesta tepposia.
En oikein tiedä miten itse suhtautuisin näihin "tuttuihin" tuntemattomiin oloihin kun aloin kärsimään siitä vasta sen jälkeen kun sain fyysisen pahoinpitelyn seurauksena aivovamman.
En välttämättä muista aikaisemmin tuntemaani henkilöä, enkä kyllä välttämättä tunnistakaan. Jotkut täysin vieraat saattavat vaikuttaa kovinkin tutun oloisilta.
Hankalaa myös muiden ihmisten suhtautuminen muistamattomuuteeni. Eivät käsitä kuinka voin muistaa jotakin ja jotakin muuta en. Jotkut eivät usko.
Minäkään en käsitä sitä. Miksi pääni toimii miten toimii. Lääkäristä ei ole apua kun muistia ja mieltä ei voida pakottaa. Harjoittaa toki voi.
Olen. Se johtuu yksinkertaisesti siitä, että tuntematon ihminen toistaa niitä kiintymyssuhdemalleja joihin on kasvanut lapsena, tai että kyseinen ihminen muistuttaa jotain ihmistä jonka on tuntenut.
Sielunkumppani - rakkaus tai ystävä. Siitä se johtuu. :)
Ehdottomasti kyllä, tullut useamman kerran elämässä kohdattua näitä sielunkumppaneita, joista tullut hyviä ystäviä. Tuntuu kuin olisi aina tuntenut ja kun juttelee menee ajatukset yksi yhteen. Nämä on ihania asioita ja olen hyvin onnellinen näistä ihmisistä!
Tein juuri tätä sivuavan aloituksen tänne. Koin sellaisen tänään.