Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Nörttikaverini kontrolloi minua

riiviö
25.03.2022 |

Anteeksi tämä tyhmähkö kysymys etukäteen.

Mietin onkohan minulla oikeus pahastua siitä, että ystäväni ei halua keskustella minulle tärkeistä asioista?
Vuosia olen kuunnellut polveilevia höpötyksiä hänen hankalista ihmissuhteistaan. Jossain vaiheessa keskustelua hän muistaa kysyä "ainiin olisitko halunnut puhua jostakin?".
Sitten kun alan kertomaan jotain omaa pohdintaani, niin hän tulee samantien tympääntyneen näköiseksi ja alkaa heti haukottelemaan ääneen. Siis asia selvä, juttuni tylsistyttävät häntä, okei, koitan muuttua vähän mielenkiintoisemmaksi ja dynaamisemmaksi vastedes.

Häiritsevää on se, etten saa tavallaan samoja oikeuksi ystävyydessä kuin hän. Joustan aina ja kaikessa. Olen jo aika tottunutkin siihen. Ystäväni on lapsesta saakka ollut vahvatahtoinen persoona ja minä enemmän hissukka.

Meillä on kuitenkin aiheita, joista innostumme aina keksustelemaan valtavasti - fantasia-kirjat -sarjat ja -pelit. Nörttifantasiaintoilu on pitänyt ystävyyttämme kasassa ekalta luokalta saakka.

Nyt ystäväni on alkanut deittailemaan naisia - huonolla menestyksellä. Hän on katsonut hyviä sarjoja deiteillä. Muutaman kerran olen yrittänyt kysyä mitä mieltä hän oli vaikka tietyn sarjan juonenkäänteistä - kuten olemme aina ennenkin keskustelleet ja spekuloineet.
Nyt hän vaihtaa puheenaihetta ja viimeksi sanoi ettei halua enää keskustella sarjoista koska huonosti päättyneet treffit muistuvat hänen mieleensä ja "triggeröivät" (hän ei siis kuulemma saanut treffeillä, voi kyynel).

Miksi satunnaisen deittikumppanin kanssa tapahtunut ikävä asia menee pitkäaikaisen ystävän oikeuksien ohi? Ajattelenko liian jyrkästi asiasta? Koen että minulla ei ole oikeutta puhua omista tunteistani ja ajatuksistani eikä nyt enää omista kiinnostuksenkohteistani koska ne on "varattu" jollekin toiselle.

Voiko joku ehkä samaistua? Etsinkö vain ongelmaa sieltä missä sitä ei ole?
Meillä ei ole enää mitään "yhtristä" paitsi ystäväni jatkuva valitus deittailun raa'asta maailmasta jota minä vain kiltisti kuuntelen.
En koe olevani enää edes oikea persoona vaan joku astia johon paha olo kaadetaan ja jota kontrolloidaan.

Apua

Kommentit (3)

Vierailija
1/3 |
25.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

No jos ei ole mitään yhteistä niin se siitä

Sellaista se elämä on

Vierailija
2/3 |
25.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuulostaa rasittavalta ihmiseltä, jos tosiaan "triggeröityy" treffeistä joilla ei saanut.

Itselläni on juuri hiljattain tainnut mennä välit lapsuudenystävään koska meillä ei ole enää paljon mitään yhteistä ja kun näemme, hän puhuu vain omista asioistaan. Jos yritän puhua omista asioistani (joista hän ei ikinä kysy mitään) hän alkaa melkein heti puhumaan päälle omia juttujaan eikä tunnu ikinä muistavan mitään mitä olen omista asioistani hänelle puhunut…

Ottaisin vähän etäisyyttä tuollaiseen ihmiseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/3 |
25.03.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niin. Ehkäpä tuollainen 'kaveri' ei ole mikään oikea ystävä. Mieti, kannattaako roikkua hänen seurassaan; tuottaako se sinulle enemmän hyvää vai pahaa mieltä. Ja tee sitten päätös.