Lue keskustelun säännöt.
EU:n pykälä avunannosta sotatilanteessa, mitä se merkitsee Suomelle?
02.03.2022 |
"Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen."
Tämä ei tarkoita välttämättä sotilaallista apua, mutta nyt kun nähdään EU-maiden apu Ukrainaan, niin mitä luulette, mitä Venäjällä olisi vastassa Suomessa? Niin paljon kalustoa ja miehistöä EU-maista kuin vain ikinä irtoaa. Meidän pitää vaan aluksi näyttää urheutemme, kuten Ukrainan tilanne osoittaa.
Tämän pykälän turvin voimme hakeutua Natoon erittäin turvallisesti.
Kommentit (8)
Kuoleman pelkoon siis tarjotaan lääkkeeksi itsemurhaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä viitsi, itsenäisyys on kertaalleen saatu, vai eikö se kelpaa tämmöisenä.
Joskus palokunta antaa arvottomaksi katsomansa rakennuksen palaa hallitusti loppuun.
Hysteerinen vouhottaminen Venäjän uhasta ja krampinomainen turvautuminen sotilaalliseen liittoutumiseen tuntuvat tänä päivänä menevän vähän turhan pitkälle.
Mikäli Suomi aikoo saada mahdollisessa sotilaallisessa kriisissä apua vedoten EU:n Lissabonin sopimuksen artikla 42.7, Suomen pitää olla Pohjois-Atlantin liiton NATO:n jäsen kuten suurin osa EU-maista on. NATO on artiklan 42.7 mukaan yhteiseurooppalaisen kollektiivisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin eikä suinkaan EU.
EU:n Lissabonin sopimuksen artikla 42.7 kokonaisuudessaan kuuluu näin:
"Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen.
Tämän alan sitoumusten ja yhteistyön on oltava Pohjois-Atlantin liiton puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisia, ja Pohjois-Atlantin liitto on jäseninään oleville valtioille edelleen niiden yhteisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin.”
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarpeelliseksi arvioitu tuki voi olla vaikkapa rekkalastillinen päiväysvanhaa hernerokkaa, jos kansallinen intressi ei ole käydä rintamaan.
Vierailija kirjoitti:
Mikäli Suomi aikoo saada mahdollisessa sotilaallisessa kriisissä apua vedoten EU:n Lissabonin sopimuksen artikla 42.7, Suomen pitää olla Pohjois-Atlantin liiton NATO:n jäsen kuten suurin osa EU-maista on. NATO on artiklan 42.7 mukaan yhteiseurooppalaisen kollektiivisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin eikä suinkaan EU.
EU:n Lissabonin sopimuksen artikla 42.7 kokonaisuudessaan kuuluu näin:
"Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen.
Tämän alan sitoumusten ja yhteistyön on oltava Pohjois-Atlantin liiton puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisia, ja Pohjois-Atlantin liitto on jäseninään oleville valtioille edelleen niiden yhteisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin.”
Ukraina ei ole EU:n eikä NATO:n jäsen ja apu on ollut erittäin suurta.
Eikö tuntuisi pähkähullulta, että Suomen jääkiekkomaajoukkueen valmennusjohto ryhtyisi mestaruuksien jälkeen kopioimaan Ukrainan pelikirjaa?