Nykyisin ei ole harvinaista, että se mitä ennen pidettiin pahana tai sopimattomana on nyt sallittua

Keskusteltuani tänään erään hyvän ystäväni kanssa, sain ajatuksen kirjoittaa jotakin suhtautumisesta nykyajan rientoihin.

Monia vuosikymmeniä sitten rajat maailman ja Jumalan valtakunnan välillä olivat uskovien piireissä selvempiä kuin nykyisin. Joskus kyllä oltiin ehkä liiankin jyrkkiä.

Mutta silloin oli selvää, etteivät uskovat tupakoi, käytä alkoholia, elä avoliitossa, käy tansseissa elokuvissa, eivätkä pukeudu säädyttömästi. Juhlapyhinä, varsinkin pääsiäisen aikaan pidettiin suuria hengellisiä juhlia, luettiin paljon Raanattua, käytiin rukouskokouksissa jne.

Yhteiskunnan kulttuuri on muuttunut. Se on vaikuttanut myös hengelliseen elämään ja rajojen hämärtymiseen. Nykyisin ei ole harvinaista, että se mitä ennen pidettiin pahana tai uskovalle sopimattomana on nyt sallittua. Miten löydämme oikeat rajat?

1) Karta sitä mistä Raamattu selvästä kieltää.

2) Omantunnon seuraaminen on tärkeää, mutta sen reagoiminen riippuu siitä, kuinka paljon tunnemme Jumalan luonnetta ja hänen tahtoaan. Sen omatunto, joka tuntee Jumalaa enemmän reagoi eri tavoin kuin sen, joka ei tunne häntä ja hänen sanaansa paljon.

Kuitenkin kannattaa aina seurata Jumalan sanaa ja omaatuntoa, eikä rikkoa niitä vastaan. Uskovien ei pidä tuomita toisiaan asioista, jotka itsessään eivät ole synnillisiä (Room.14.luku). On myös viisasta kysyä itseltään: Olenko teoillani loukkaukseksi vai siunaukseksi toisille? Kirkastanko toimillani Kristuksen nimeä, ja onko se jollekulle rohkaisuksi hyvään vai pahaan?

Olemme vajavaisia ihmisiä, mutta pyrkikäämme tekemään sitä, mikä kannustaa muita Herran seuraamiseen.