Muita, joista "sen oikean" kodin löytäminen tuntuu mahdottomlata pk-seudulla?
Hgissä olen koko ikäni ja haluaisin asuakin, mutta kodin löytäminen aiheuttaa ahdistusta. Rahaa(asuntolainaa) on käytössä kohtuullinen potti, mutta kun tuntuu, että mitään ei löydy silti. Enkä nyt etsi mitään okt järvenrannalla ratkaisua vaan tarpeeksi tilavaa, tunnelmallista ja rauhallista remonttihuoletonta lapsiperheelle sopivaa kotia alueella, jossa olisi hyvät päiväkodit ja koulut, sopivasti luontoa ulottuvilla ja hyvät yhteydet meidän kummankin työpaikoille ja mielellään vielä isovanhemmillekin.
Siinä mielessä olen ehkä ennakkoluuluinen, että lähiöt joiden ostarin pääasiallinen myyntituote on tuoppi ja vastaantulijat ei osaa kulkea suoraan, jää auttamattomasti toivelistan ulkopuolelle - tuollaiset seudut ei vastaa mun käsitystä viihtyisästä asuinympäristöstä.
Kommentit (7)
Me asuttiin toistakymmentä vuotta pk-seudulla. Aina tuntui, että koti oli aikamoinen kompromissi. Joku asía toimi loistavasti, mutta jostain muusta joutui tinkimään.
Kaikki hyvät alueet on täyteen rakennettuja, joten uudesta ei oikein voi haaveillakaan. Ainakin Helsingissä on myynnissä pääasiassa kahdenlaisia taloja: toiset ovat hinnaltaan täysin tavallisen palkansaajan ulottumattomissa ja loput aivan luokattoman huonosti tehtyjä ja huonokuntoisia.
Vuosien ajan kiersimme näytöissä ja ajattelimme että onhan tämä ihan ok, mutta haluammeko talon joka on vain ok.
Lopulta löysimme talon jossa ei tarvinnut tehdä kovin paljon kompromisseja. Todella tyytyväisiä olemme. Täydellinen ei ole tämäkään, mutta hintaansa nähden meille oikein sopiva.
Hyvänä puolena etsimisessä oli se että rahaa kertyi odotellessa säästööm ihan kivasti, joten lainaa ei tarvinnut ottaa aivan tolkuttomasti. Tosin asuntojen hinnat nousivat siinä etsimisemme aikana hirveästi.
Minä olen huomannut, että valikoima on täysin onnetonta. Meidän katsomalta alueelta on ollut yksi 4h+k myynnissä ja sitten muutamia 3h+k asuntoja, joista on tehty välittömästi useita, jopa kymmeniä tarjouksia ja hinnat ovat pilvissä.
Itse repäistiin, myytiin oma ja muutettiin vuokralle kivaan asuntoon. Mut on vaikea kyllä saada pois tästä, mutta katsellaan nyt päivä kerrallaan.
Mä olen siinä samaa mieltä, että perheasuntoja on aika vähän myynnissä. Suomessahan asunnot ovat yleensä aika huonosti varusteltuja, joten tuo remonttihuoleton on liki kohtuuton vaatimus ;-)
Jos olette pitempiaikaista asuntoa etsimässä, niin mä en kyllä pitäisi tuota valmiiksi remontoitua minään kriteerinä, koska väistämättä asunnossa joutuu tekemään remonttia aina silloin tällöin.
ettei joudu mihinkään home- tai putkiremppaevakkoon ainakaan seuraavaan 10 vuoteen. Eikä mielellään tarvitsisi käyttää kymmeniä-satoja tunteja noiden asioiden selvittelyyn ja valmisteluun vuodessa, ihan normaali työssäkäyvän lapsiperheen arki kun työllistää ihan tarpeeksi. Pienissä rivari- yms yhtiöissä, joihin ei välttämättä löydy rahallakaan isännöitsijää ja tekijäitä noista asioista voi tulla ihan kohtuuttomia hässäköitä.
"omaa" asuntoa ei tunnu löytyvän millään.. :(
En viitsisi kouluja ruveta vaihtamaan eikä esikoinen siihen edes suostuisi. Tarhapaikkaakaan en halua vaihtaa.
Asummallamme alueella ei ole tarjolla perheasuntoja kuin hyvin harvoin.. ja viimeksi tarjolla ollut meni alueen hintatasoon nähden ylihintaan kaupaksi...ja meidän ulottumattomiin..
ottaa päähän kun täytyy tätä vuokralla asumista jatkaa...
Asun ns. hyvällä alueella Helsingissä, neliöitä (80) vaan ei ole tarpeeksi.
Mietiskelen mitä oikein pitäisi tehdä, ala-astetta käyvän lapsen vuoksi ei oikein viitsisi kauemmaksikaan muuttaa ja kouluja vaihtamaan.