Elin koko nuoruuteni väkivaltaisessa suhteessa ja se kaduttaa näin jälkikäteen

Onneksi pääsit suhteesta irti :)

Etkö edes lyönyt takaisin tai kostanut. 

Ihmistä on helppo manipuloida varsinkin väkivallan uhalla. Se on monimutkainen psykologinen prosessi ja aiheuttaa uhrille häpeää, vaikka iso osa ihmisistä reagoisi vastaavissa olosuhteissa samanlaisesti. Älä syytä itseäsi vaan väkivallan tekijää. Väkivaltaisen suhteen dynamiikasta lukeminen ja terapiassa käyminen voivat auttaa vapautumaan taakasta. Kaikkea hyvää sulle!

Muakin kaduttaa, mutta silloin tällöin mieleen pulpahtaa ajatus siitä, että asiat voisivat olla vielä huonommin: voisin yhä olla siinä suhteessa.

Vierailija kirjoitti:

Ihmistä on helppo manipuloida varsinkin väkivallan uhalla. Se on monimutkainen psykologinen prosessi ja aiheuttaa uhrille häpeää, vaikka iso osa ihmisistä reagoisi vastaavissa olosuhteissa samanlaisesti. Älä syytä itseäsi vaan väkivallan tekijää. Väkivaltaisen suhteen dynamiikasta lukeminen ja terapiassa käyminen voivat auttaa vapautumaan taakasta. Kaikkea hyvää sulle!

❤️

Miksi katua asioita, jotka ovat takanapäin? Ehkä nyt osaat arvostaa kumppania, joka kohtelee sinua hyvin.

Koska sinut oli manipuloitu. Muillekin kävi noin, ehkä useaan kertaan. Jälkikäteen se harmittaa, nuorena ei osanut varoa.

Ylä-asteella tulisi lisätä ihan oppiaineiksi ihmissuhdetaidot ja käytösoppi.

Opettaa ja keskustella nuorten kanssa siitä, miten toista ihmistä kohdellaan ja mitä seurustelu merkitsee.

Missä ne menee ne sallivuuden rajat.

Nuorella ei ole kokemuksien tuomaa peiliä, mihin verrata asioita, hän saattaa luulla että kuuluu asiaan mm suostua sellaiseen mikä rikkoo hänen rajojansa tai itsemääräämisoikeuttaan.

Monista vanhemmistakaan ei ole nuoren opastajaksi, ovat vaan lähinnä kavereita joita saa esimerkiksi puhutella miten lystää.

Nykyään pahimmillan nuoret luulevat että täytyy olla "seksikäs" töröhuuli tekoripseineen tullakseen otettavaksi vakavaksi tai saadakseen tykkäyksiä ja rakkautta.

Katsokaa ympärillenne millaisi roolimalleja on nuorelle tyrkyllä joka suunnasta, nuorelle jota ei kukaan ole opastamassa aikuisuuteen.

Miksi koulussa ei ole oppiaineena elämäntaitoja?

Käsitellään empatiaa ja välittämistä sen sijaan että hakevat oppinsa youtubeen sekopäisistä potkunyrkkeilijöistä.

Sama täällä. Nyt pelkään naisia enkä halua olla niiden kanssa tekemisissä.

Todellakin turha syyllistää itseään , ei mitenkään ole voinut osata tai tietää nuorena mistään mitään, ellei kukaan ole ajoissa jutellut noista parisuhdeasioista, tai kertonut niistä nuorelle yhtään mitään.

Kannattaa muistella nuorta itseään lempeästi, ymmärtäen ja rakkaudella aikuisen silmin.

Kiitos kannustuksesta ap-palstalaiset. <3

Ap

Nuorena aina jotenkin uskoi pelkkää hyvää ihmisistä.

Yritti auttaa ja ajatteli, että jos toinen ihminen oli vaikka ihan järkytttävän itsekäs,kauhea tai ilkeä, niin selitteli tosi pitkään sellaisen tyypin käytöstä,

että hei joo sillä on varmaan  toooo-sii paha olla, tai sille on sattunut jotain, tai sen kotiolot ovat tehneet sen pahaksi vaikka oikeasti sisimmässään se on ihan mukava.

Vaikka kyseessä olisi selkeästi vaarallinen käytös- tai luonnehäiriöinen tapaus joka --aluksi ---on osannut esittää tosi kivaa ja sööttiä että saa jonkun lankaansa , joko kaveriksi tai seurustelemaan jopa kanssaan parisuhteeseen.

Nykyäänkin liikaa selitellään pahantekijän käytöstä ja uhri feidataan jonnekin taustalle kärsimyksineen, tätä en ymmärrä.

Pahantekijät on muka jotain kiehtovia sankareita raakuudessaan,  joista tehdään jopa elokuvia tyyliin Uhrilampaiden Hannibal.

Pahuutta ja pahantekijöitä ei tule hyväksyä.