Lue keskustelun säännöt.
Onko muista vaikea pyytää apua? Itselle tulee olo et ihan kun hyväksikäyttäisin toista.
Kommentit (23)
Eikö sinua autettu lapsena? Miten vanhempasi suhtautuivat muiden auttamiseen? Nämä kulkevat pitkälti kasvatuksessa. Vasta kun tuttavani alkoi puhua tuota samaa, tajusin että meillä lapsuudenkodissa vanhemmat auttoivat aina muita ja saivat myös itse apua muilta. Niinpä itsekin osaan sekä auttaa että ottaa apua vastaan. Osaan myös myöntää: tarvitsen apua. Se on supertärkeää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on aina autettu muita pyynteettömästi, mutta on vaikea silti pyytää apua muilta.
Vierailija kirjoitti:
Eikö sinua autettu lapsena? Miten vanhempasi suhtautuivat muiden auttamiseen? Nämä kulkevat pitkälti kasvatuksessa. Vasta kun tuttavani alkoi puhua tuota samaa, tajusin että meillä lapsuudenkodissa vanhemmat auttoivat aina muita ja saivat myös itse apua muilta. Niinpä itsekin osaan sekä auttaa että ottaa apua vastaan. Osaan myös myöntää: tarvitsen apua. Se on supertärkeää!
Ei varmaan kauheasti autettu paitsi alle kouluikäisenä. Nuorempi pikkusisko tarvitsi paljon äitiä. Olin se isompi jonka piti pärjätä. Äiti kyllä auttoi naapureita mutta oli vähän selllainen että pakko pärjätä. Ap
Ei enää. Lapsena ja nuorena yritin olla mahdollisimman harmiton ja huomaamaton ja pärjätä aina omillani, mutta terapian avulla opin olemaan tarvitseva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En muista et koska olisin pyytänyt. Se on joku vika ihmisessä. Uhka pystyvyydelle.
Olla tarvitseva, ihan hirveästi sana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelkkä sana ahdistaa. Tosi tarvitseva.
Ja missä minua sitten auettaisiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä. Jo lapsuudestani alkaen äitini teki hyvinkin selväksi, että olen pelkkä taakka muille, siksi kynnys avun pyytämiseen on erittäin korkea.
On, jännä juttu, kun ihmiset kuitenkin auttavat mielellään toisiaan. Tässä auttamishommassa on vastavuoroisuus tärkeää, itse teen mieluummin hieman enemmän kuin kiitollisuuden velka edellyttäisi, mutta en kuitenkaan koe että toiset jäisivät minulle kiitollisuuden velkaan. Vapaamatkustajia ja toisista hyötymään pyrkijöitä vihaavat kaikki. Naapurin mummoja auttelen ihan omaksi iloksi.
Mutta itse näen mieluummin melko paljon ylimääräistä vaivaa kuin pyydän apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mutta itse näen mieluummin melko paljon ylimääräistä vaivaa kuin pyydän apua.
Tämä juuri! Ap
En itke muiden aikana. Niinkuin romahdus pettäminen hallinnan menetys.
Itkin seitsemänvuotiaana ja sen jälkeen opettelin hillitsemään sen.
Itkin äitini aikana seitsemänvuotiaana että hän näki.
En luota yhtään ihmisiin (tarkoitan tässä lähinnä työelämää), jotka eivät pysty tunnustamaan että tarvitsevat apua. Sellaisten kanssa on ihan vihoviimeistä: ei pysty yhtään luottamaan siihen että homma hoituu avoimesti ja rehellisesti, vaan sitten tulee viime hetkellä yllätyksiä että projekti onkin ihan vaiheessa tai pahimmassa tapauksessa burnout ja koko homman kaatuminen.
En pyydä apua, kuin ihan pakosta.