Mistä johtuu se, että jotkut ihmiset alkavat tappelemaan oltuaan liian kauan yhdessä?

Siis tarkoitan viettävät liikaa aikaa yhdessä, esim muutaman päivän. En tarkoita että ovat olleet tyyliin pitkään parisuhteessa.

En nyt ymmärtänyt missä vaiheessa se tappelu tulee ja millaisessa suhteessa. 

Siiis ihmiset aivothan on kriittiset luonnostaan. Se tarkoittaaa sitä että ihmisen aivojen hermosto on elossa.

No jos ollaan liian pitkään saman katon alla.

Tyypillistä sisaruksilla. Ensin kaivataan, mutta lopulta vanhat sisarusten väliset asiat alkavat taas rassaamaan.

Vierailija kirjoitti:

Tyypillistä sisaruksilla. Ensin kaivataan, mutta lopulta vanhat sisarusten väliset asiat alkavat taas rassaamaan.

Entä jos tämä ilmiö tapahtuu miehellä ja naisella?

Sovittamattomat ristiriidat joihin ei ole ratkaisua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyypillistä sisaruksilla. Ensin kaivataan, mutta lopulta vanhat sisarusten väliset asiat alkavat taas rassaamaan.

Entä jos tämä ilmiö tapahtuu miehellä ja naisella?

Isäni on tuollainen, ajattelen että hän on erakko luonteinen ja parhaiten toimii parisuhde, kun molemmilla on omat kodit ja rauha. Hän tapaa naisystäväänsä useita kertoja viikossa, toisinaan yökyläilevätkin, mutta kumpikaan ei kaipaa ilmeisesti tiiviimpää yhdessä oloa, kun näin on menty jo 15-20 vuotta. Isä oli 13 vuotias, kun on lähtenyt kotoa merille, on tottunut olemaan ja pärjäämään yksin, ei oikein ikinä sopeutunut rajoittavaan perhe-elämään ja saikkasivatkin tosi paljon äidin kanssa. Hänen elämänlaatu tuntui paranevan huimasti eron jälkeen. Toki meidän muidenkin.

Ristiriitojen selvittämiseen pitäisi olla aikaa. Usein riidat aiheutuvat väärinymmärryksestä

Riitely kuuluu terveeseen parisuhteeseen (kuten läheisiin ihmissuhteisiin muihinkin) Alussa sitä ei vielä osata/uskalleta tehdä.

Itseäni alkaa hermostuttaa jos joudun olemaan useita päiviä yhtään kenenkään seurassa. Tarvitsen yksinäisyyttä että aivot saa latautua.

Syitä on monia, mutta yleisin on miehen kyvyttömyys pitää vaimonsa kurissa.

Vierailija kirjoitti:

Riitely kuuluu terveeseen parisuhteeseen (kuten läheisiin ihmissuhteisiin muihinkin) Alussa sitä ei vielä osata/uskalleta tehdä.

En minä riitele puolisoni kanssa. Erimielisyydet voidaan ratkoa muutenkin kuin riitelemällä.

Mikä nyt sitten on ajallisesti "kauan". Hmm hmm. Riippuu siis siitä, ja miten tiiviisti ja yhdessä on pariskunta ollut keskenään. 

Jos suhde kestää esim. kaksi vuotta, niin aika usein siinä vaiheessa tulee ne banksit. Koska kumpikin alkaa tuntea toisensa, toistensa luonteen ja persoonallisuudenpiirteet, ja käytöstavat.

Eli tavallaan alkaa tuntea toisen liiankin hyvin. Hyvin toimeen ja juttuuntullakseen täytyy olla molempien enemmän samanlaisia ja kaltaisia. 

Mutta jos nainen esim. alkaa nalkuttaa ja kritisoida toista, ja se alkaa toistua ja tapahtua liian usein, niin aika usein jossakin vaiheessa se alkaa ärsyttää miestä. Sama pätee toki myös toisinpäin. Jos mies arvostelee, tai mitätöi kumppaniaan. niin nainen alkaa nähdä punaista ja alkaa huutaa.

Useimmat erot juontavat juurensa joko toisen ihmisen kuuntelemattomuudesta, tai kumpikin puhuu toisensa ohi, tai sitten toisen luonteenpiirteet alkavat vaan ärsyttää.

Oli suhde sitten mikä, tai minkälainen tahansa, niin joko toisen, tai kummankin täytyy joustaa, oppia joustamaan, ja muuttua. Tai sitten erota. Joskus se on ehkä jopa parasta niin, molempien kannalta.