joulunajan makeiset/naposteltavat: lempparit ja ällötykset

Pitäis muka olla jotain parempaa suklaata, ja pah. pahaa on.

hyi yöök. Lapsena aina sai joskus niitä itäeurooppalaisia halpisrasioita, joissa marsipaania ihan kamalasti. Hirvee pettymys aina kun sellaisen sai.

Lemppareita maitosuklaiset täytekonvehdit (hyvällä täytteellä, tumma suklaa minttutäytteellä, belgialaiset simpukkasuklaat. Nämä kaikki kuitenkin kohtuudella, en ole ikinä ollut sellainen "jouluna ahmitaan kolme suklaarasiaa päivässä" -ihminen.



Ällötyksenä tumma suklaa kirsikka-/aprikoosi tmv. täytteellä, marmeladi, Budabest-konvehdit, liköörikonvehdit...



Ihmetyttää kyllä tuo suklaan ja marmeladin ylivalta jouluna, itse olen enemmän salmiakin ystävä ja monena vuonna vihjaillut sukulaisille, että olisi kiva saada lahjaksi jotain muutakin kuin suklaata ja marmeladia, mutta aina paketista löytyy vain niitä...

lempparia juustot ja supisuomalaiset konvehdit

kaikenlaiset tryffelit, jotka ihanasti sulaa suussa. Fazerin suklaat, kuten pähkinä- ja piparkakkusuklaa. Liköörikonvehdit.



Ällötys





ylimakea suklaa kuten maraboun suklaalevyt

joulukalenterisuklaa

marsipaanikarkit ja -suklaat

Ihaninta on vihreät kuulat, fazerin siniset konvehdit, ahaat (tai muut crisp-suklaat), ja kaikkein odotetuin on wiener nougat.



Ällötys on lontoon lakut, siis ne hirveät moniväriset lakut, hyi yööök hirvitys... Marsipaanit, suklaat joissa likööritäyte tai marjan makuinen hyytelötäyte (Tai se ananastäyte)....

joulutortut.



Inhokkeja: toffeeta, likööriä tai marsipaania sisältävät konvehdit, englannin lakritsit, wienernougat. Budapest-konvehdit on kuitenkin kaikista kamalimpia.

Myös Guy Lianin konvehdit. Ja tuoreet taatelit.



Ehdoton ällötys: Vihreät kuulat, jotka on käsin puolitettu valmiiksi. Ainoa asia, joka minulla on anoppiani vastaan. Hän todellakin kehtaa tarjota vieraille valmiiksi halkaistuja kuulia.

rakas kummitätini muistaa minua aina sellaisella onkohan se kilon pystylaatikko, isompi kuin maitotölkki, en tiedä yrittääkö hän jotain siedätyshoitoa, olen kuitenkin jo yli 30 ja lapsesta asti kertonut hänelle, että EI KIITOS näitä enää ikinä...