Miten toimisit, jos 18v lapsesi vain makaisi päivät kotona?

Miksi ollaan siinä pisteessä että kaikki tuodaan nenän eteen? Lapset pitää opettaa terveen nöyryksi pienestä pitäen. Vanhempien kunnioitus tulee vanhemmilta itseltään. Muuta tyylisi. Laita teini tekemään.

Sanoisin, että jos haluaa elää hikkynä niin on parempi jos tekee sen omassa vuokrayksiössä kelan tuella.

Onko käytös muuttunut yhtäkkiä? Vai onko aina ollut vastaavanlainen? Ala karsia mukavuuksia. Jos ei mene kouluun, ei pääse esim kavereiden kanssa ulos.

Käykää keskustelua. Ole auktoriteetti ja opeta että elämässä pitää tehdä ikäviäkin asioita.

Omasta lapsestaan tulee pitää huolta.

Sanoisin, että on aika lähteä joko lääkäriin tai etsiä oma koti.

Valitettavaa on vain se, että Helsingissä asunnon saaminen on vaikeaa.

Jos ei 18v tajua omaa prastaan jotain on mennyt kotona kasvatuksessa pieleen.

Voi myös kärsiä jostain mt ongelmasta, kokenut jotain traumaattista. Vie terapiaan.

Oletko varma ettei ole esim. masentunut? Siinä tilanteessa ei mitkään uhkailut kauheasti auta.

Vierailija kirjoitti:

Onko käytös muuttunut yhtäkkiä? Vai onko aina ollut vastaavanlainen? Ala karsia mukavuuksia. Jos ei mene kouluun, ei pääse esim kavereiden kanssa ulos.

Käykää keskustelua. Ole auktoriteetti ja opeta että elämässä pitää tehdä ikäviäkin asioita.

Millä oikeudella voit päättää täysi-ikäisen asioista?

Vierailija kirjoitti:

Omasta lapsestaan tulee pitää huolta.

Olipa taas konkreettinen neuvo…

Mulla alkoi lukio-ikäisenä masennus trauman johdosta. Opettajat ja vanhemmat luulivat vain laiskuudeksi. Sinuna keskustelisin ensi ennen kuin teen johtopäätöksiä nuoren hyvinvoinnista ja saamattomuudesta.

Eikö mene edes Manskulle istumaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko käytös muuttunut yhtäkkiä? Vai onko aina ollut vastaavanlainen? Ala karsia mukavuuksia. Jos ei mene kouluun, ei pääse esim kavereiden kanssa ulos.

Käykää keskustelua. Ole auktoriteetti ja opeta että elämässä pitää tehdä ikäviäkin asioita.

Millä oikeudella voit päättää täysi-ikäisen asioista?

Av-mamman diktaattorioikeuksilla.

18v voi heittää ihan laillisesti pihalle

Uhkailu ei auta. Noin käyttäytyvä nuori kaipaa apua ei kurinpitoa. Ikää jo 18. Emme aina tiedä mitä nuorten elämässä on tapahtunut. Pyydä keskustelemaan kanssasi. Jos ei puhu, ehdota terapiaa. Jos ei suostu, ala huomioimaan nuorta enemmän ja katsele tilannetta.

Sen ikäinen voi muuttaa omilleen. 18-vuotiaan pitää pystyä jo itse huolehtimaan opiskelusta tai työn hakemisesta. Ei todellakaan passata kantamalla kaikkea nenän eteen.

Pitää ottaa vakavasti. Tosin kysyisin minäkin aplta sitä että onko makaaminen ja kouluun menemättömyys alkanut knu lapsi täytti 18, vai milloin tämä käytös on alkanut? Kun saan tähän vastauksen, voin neuvoa lisää.

Ap. Houkuttele poika vaikka syömään johonkin ravintolaan. Toisessa ympäristössä nuori avautuu helpommin kuin kotona. Kysy häneltä, mitä hän ajattelee omasta tilanteestaan. Kysele ja kuuntele. Onko hän ymmärtänyt olevansa täysi-ikäinen ja miten aikoo elää, kun sinua ei ole. Älä tuomitse, vaan kerrot, että haluat hänelle hyvää.

Vierailija kirjoitti:

Ap. Houkuttele poika vaikka syömään johonkin ravintolaan. Toisessa ympäristössä nuori avautuu helpommin kuin kotona. Kysy häneltä, mitä hän ajattelee omasta tilanteestaan. Kysele ja kuuntele. Onko hän ymmärtänyt olevansa täysi-ikäinen ja miten aikoo elää, kun sinua ei ole. Älä tuomitse, vaan kerrot, että haluat hänelle hyvää.

Poika?

Meillä oli makaava nuori. En kuitenkaan kantanut mitään eteen tai tehnyt hänen puolestaan mitään,kunhan makasi.

Tutkimuksia ym tehty paljonkin usean vuoden ajan, add löytyi. 18v täytettyään etsittiin ihan kiva vuokrakämppä, johon muutti. Ja tämä siis ihan ympärillä olevien asiantuntijoiden suosituksesta (psykiatrit, lääkärit, erityisnuorisotyöntekijät, sossut ja mitä näitä nyt on).

Myös oma mielenterveyteni oli kovilla tämän yhden kanssa. Ja itselläni myös muita lapsia ja vain tämä yksi kuin eri puusta pudonnut. Nyt pärjäilee itsekseen, (toki vain kelan rahoilla) en voi elää elämää toisen puolesta. Voin vain toivoa, että löytää oman paikkansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap. Houkuttele poika vaikka syömään johonkin ravintolaan. Toisessa ympäristössä nuori avautuu helpommin kuin kotona. Kysy häneltä, mitä hän ajattelee omasta tilanteestaan. Kysele ja kuuntele. Onko hän ymmärtänyt olevansa täysi-ikäinen ja miten aikoo elää, kun sinua ei ole. Älä tuomitse, vaan kerrot, että haluat hänelle hyvää.

Poika?

Eipä näissä tapauksissa juuri tyttöjä ole.