Milloin poikanne ovat ostaneet vaatteensa itse?

Kannattaa ehkä patistaa hieman. Vuoden päästähän tuon asian pitäisi hoitua itsenäisesti. Onko muita juttuja mitä poika ei hoida itsenäisesti?

Pojat on varmasti erilaisia ja olen huomannut, että on paljon heitä keille ihan sama mitä päällä. Oma esikoiseni halusi mielellään aina samanlaiset farkut, hupparin ja collegehousut, ei paljon muutosta vuosien varrella tapahtunut. Nyt yli 20-vuotiaana ostelee ja käyttää jo monipuolisemmin.

Kuopus nyt 17v ja juuri kiinnostunut siten että alkanut selata just verkkokauppoja. Merkkivaatteet kiinnostaa, mutta koska rahaa vähän niin koettaa löytää edullisia.

14v  alkoivat tilata vaatteensa itse  verkkokaupasta,

36 vuotiaalle pojalleni sanoin, että voisi mennä itse ostamaan vaatteensa kun saa kuitenkin työmarkkinatukea ja ilmaisen ruoan ja asumisen luonamme.

Vierailija kirjoitti:

36 vuotiaalle pojalleni sanoin, että voisi mennä itse ostamaan vaatteensa kun saa kuitenkin työmarkkinatukea ja ilmaisen ruoan ja asumisen luonamme.

Onko onnistunut olo kasvattajana?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

36 vuotiaalle pojalleni sanoin, että voisi mennä itse ostamaan vaatteensa kun saa kuitenkin työmarkkinatukea ja ilmaisen ruoan ja asumisen luonamme.

Onko onnistunut olo kasvattajana?

Kyllä se vika on enemmänkin yhteiskunnassa. Näin ajattelen.

Meidän 17 v on alkanut nyt kiinnostua vaatteista sen verran että ehdottaa itse vaatekaupassa käyntiä kun kokee että tarvisi jotain uutta vaatetta. Tätä ennen olen joutunut pakottamaan ostoksille koska on mielummin käyttänyt vanhoja paikattuja vaatteita kuin lähtenyt kauppaan. Luulen että kavereiden tyttökavereilla on osuutta kiinnostuksen heräämiseen.

16v poika ja pakotettuna lähtee kauppaan ja käyttää niitä vaatteita mitä kaapista löytyy.

Muut menot on tärkeämpiä kuin vaatteiden ostelu, mutta pakotan välillä vaatekauppaan. Takkeja ja farkkuja on pakko sovittaa.

Helpottava kuulla että on muitakin. Vaikka poikani on vasta 14. Häntä ei voisi vähempää kiinnostaa vatteeiden ostot. Ostan hänelle perus huppareita, ruutupaitoja ja gollegehousuja, ja aina on yhdet siistit housut ja sopivat kengät. Osan noista kuten kengät joudun käyttää kiristys lahjonta tekniikkaa saadakseni mukaan kauppaan. Hyväksi keinoksi olen havainnut: koneeton päivä jos ei mukaan suostu ja mennään syömään samalla.

Kai sitä voi samaa 17 vuotiaallekkin käyttää.

En olisi huolissani jos ei poikaa vielä kiinnosta vaatteiden ostot. Jos vielä 20 vuotiaana sama meno jatkuu niin sitten huolestuisin.

Poika on n. 14 vuotiaasta käynyt kavereiden kanssa kaupoissa ja ottanut kuvan jos on ollut joku kalliimpi juttu. Surffailen sitten nettikauoista edullsimpia hintoja ja tilaan.

Välillä jos pojalla on itse tienattua rahaa hän ostelee huppareita ym. itse.

Enimmäkseen 15 vuotiaat käyttää vaan mitä kaapista löytyy. Farkkujen merkillä ei ole ollut vielämitään väliä.

13v alkoi itse ehdottamaan, että nyt meidän pitää lähteä shoppailemaan. Nyt 14v käy itse/kavereiden kanssa. Laittaa sitten kuvan mulle, että käykö.

13v alkoi itse valkkaamaan ja ostamaan. Joskus pitää kysellä perään että onko tarvetta uusille vaatteille, kohta 15v.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa ehkä patistaa hieman. Vuoden päästähän tuon asian pitäisi hoitua itsenäisesti. Onko muita juttuja mitä poika ei hoida itsenäisesti?

Patistan enemmänkin kuin "hieman", mutta ei vaan suostu ainakaan lähtemään kauppaan. Nuo farkut sain viimeksi mukaan ostamaan kun sanoin, että samalla voidaan käydä viereisessä tietokonetavarakaupassa ja minä maksan.

Ap

Noin 12v

12v alkoi olla tarkka vaatteistaan ja valikoida. Nyt vailla 14v voi käydä ostamassa kun annan rahaa ja huomaa että tarvii jotain. Nettikaupasta valkkaa ja minä maksan. Turhia se ei ostele, silloin kun on kasvanut ulos tai vaate on käytetty loppuun. Aika pitkälti huolehtii.

Taas tätä. Ap on ylihuolehtinut poikansa pilalle ja sitten ihmettelee kun poika ei ole omatoiminen. Miksi äidit pilaa poikia ylipassaamalla?

Vierailija kirjoitti:

Taas tätä. Ap on ylihuolehtinut poikansa pilalle ja sitten ihmettelee kun poika ei ole omatoiminen. Miksi äidit pilaa poikia ylipassaamalla?

Poika on omatoiminen kaikessa muussa, paitsi vaatteissa. Hän on tarkka ulkonäöstään, mutta inhoa vaatteiden ostoa.

Parturin kanssa oli sama, mutta n. vuosi sitten tuli muutos ja alkoi ihan itse miettimään, että pitäisi varmaan varta parturiaika ja siitä asti on itse varannut parturinsa. Aiemmin se parturiin raahaaminen oli kauheaa taistelua.

Ap

Olisiko oikeasti alasti, jos äiti ei hommaisi vaatteita? Vai menisikö ehkä kuitenkin kauppaan?

12-vuotiaana kiinnostui vaatteista ja ulkonäöstään. Siihen asti kulki verkkareissa ja hupparissa, toki nekin piti olla Adidasta tai Nikeä. Itsekseen tai kavereiden kanssa (ottaa välillä tyttöpuolisen kaverin makutuomariksi) käy ostoksilla tai valitsee verkkokaupasta vaatteita ostoskoriin. Nyt 16-vuotias ja näin toiminut yläkouluun siirtyessä ja kun sai pankkikortin. Mikään minun ostama ei käytännössä ole enää kelvannut. Niinpä olen tyytynyt ostaamaan vain sukkia ja kalsareita enää vuosiin. Minä olen hövelimpi maksamaan kaalliita merkkivaatteita, kuin isänsä. Salaa olen iloinen, että poika on kiinnostunut ulkonäöstään ja hygieniasta, eikä ole mikään väkisin suihkuun kammettava raparipa.